Tervetuloa!

MUSE-koulutuskalenteri julkaistu!

MUSE-hanke järjestää ilmaisia musiikin etäopettamisen, etäesittämisen ja etätuottamisen koulutuksia vuosien 2021–2023 aikana.

Koulutuskalenteri on nyt julkaistu. Tervetuloa mukaan!

OOMC – kaikille avoin musiikkikampus verkossa

Open Online Music Campus (OOMC) on Suomalaisen musiikkikampuksen verkkosivusto, jonka sisällön tuottavat kampuksen opiskelijat ja opettajat sekä eri hankkeiden toimijat.

Suomalainen musiikkikampus on Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian muodostama musiikin, tanssin ja soveltavan taiteen kehittämisyhteisö.

TeknoDida-tapahtuman mainosbanneri

MUSE-hanke

MUSE-hankkeen projektiryhmä tuottaa jatkuvasti uutta sisältöä musiikin etäopettamisen, etäesittämisen ja etätuottamisen tueksi. Uutta sisältöä julkaistaan koko hankkeen ajan eli maaliskuusta 2021 helmikuuhun 2023.

Musiikkipedagogit

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Musiikkipedagogi (ylempi AMK) -tutkinnon opiskelijat tuottavat sisältöä mm. musiikkiteknologiaan sekä pelilliseen ja leikilliseen oppimiseen liittyen. Uusia artikkeleita julkaistaan vähintään kahdesti vuodessa.

Tuoreimmat artikkelit

MUSE-hanke

  • Musiikin etätuotantotapahtuman satoa

    Kuva etätuotannon tuotoksesta Pro Tools -näkymässä

    MUSE-hankkeen Oulun-toimijat järjestivät 12.12.2022 musiikin yhteistuotannon, jossa kurssille ilmoittautuneet pääsivät yhteistyössä kurssittajien kanssa äänittämään samaa kappaletta kukin tahollaan. Erotukseksi tavanomaisista internet-yhteistyöprojekteista, hoidettiin monitorointi ja ”tuottaminen”, tavanomaisessa mielessä ymmärrettynä, internet-yhteyden kautta korkealaatuisena. Näin pääsimme niin lähelle tavanomaista studiokokemusta kuin mahdollista ilman virtuaalitodellisuuslaseja. Tapahtuma alkoi Zoom-yhteydenotolla kurssittajien ja ilmoittautuneiden kesken. Zoom-yhteys jäikin äkkiä toimittamaan lähinnä kuva- ja

    Jatka lukemista


  • Livestriimausmikrofonit vertailussa

    Striimausmikrofonijutun artikkelikuva

    Livestriimaustilanteeseen sopivan mikrofonin ja mikrofonitekniikan valinta voi toisinaan olla vaikeata. Tämä artikkelin tarkoituksena on antaa lukijalle tietoja, joiden avulla striimaustilanteessa onnistuminen – oli se sitten etäesittämistä tai -opettamista – on entistä todennäköisempää. Artikkelista on tarkoituksella rajattu pois tavalliset musiikin esityskokoonpanon mikitykseen liitetyt mikrofonit (kuten dynaamiset instrumenttimikrofonit sekä pieni- ja isokalvoiset kondensaattorimikrofonit) ja mikrofonitekniikat (kuten kauko-/tilamikitys ja

    Jatka lukemista


  • Livestriimaus YouTubessa

    Livestriimaus YouTubessa -artikkelikuva

    Teknologian nopea kehitys ja parantunut saavutettavuus on demokratisoinut sisällöntuotantoa ennennäkemättömällä tavalla. Videotuotantoon – kuten musiikkituotantoonkin – tarvittavat välineet ovat aiempaa edullisempia, ja tuottavat aiempaa parempaa teknistä laatua suhteessa hankintahintaan. Tietoliikenneyhteyksien nopeutuminen ja nopeiden yhteyksien arkipäiväistyminen tarkoittavat, että nykyisin yhä usemmat meistä pystyvät tavoittamaan suurenkin kohdeyleisön liikkuvan kuvan muodossa – jopa reaaliaikaisesti. Valmiit videopalvelut ja -alustat, kuten YouTube,

    Jatka lukemista


  • Pianonsoiton oppimisympäristöt ja opetustavat

    Tampereen ammattikorkeakoulun pianopedagoginen laboratorio

    Tässä kirjoituksessa pohdin ja vertailen pianonsoiton oppimisympäristöjen ja opetustapojen eroja, hyötyjä ja heikkouksia verrattuna perinteisiin lähiopetukseen akustisilla soittimilla. Havainnot perustuvat pääosiin omiin kokemuksiin erilaisissa opetusympäristöissä Sibelius-Akatemian sekä TAMKin vapaan säestyksen lehtorina. Haastattelin myös Sibelius-Akatemian lehtori Toni Mäkistä hänen kokemuksistaan vapaan säestyksen ja pianonsoiton ryhmäopetuksesta digipianoluokassa. Mukana on neljä erilaista opetusympäristöä, joita tarkastelin: lähietäopetus ryhmässä, etäopetus,

    Jatka lukemista


  • Musiikkiammattilaisen mukana kulkeva työasema 1/4

    iMac-kissansänky

    Tämä on ensimmäinen neljän artikkelin kokonaisuudesta, jonka tavoitteena on hahmotella musiikkiammattilaisen mukana kulkeva työasema, joka toimii tallennuksessa, suoratoistossa, tuottamisessa ja pedagogisena työkaluna. Edellä mainitut käyttötilanteet ovat mahdollisia toteuttaa perusteiltaan samalla laitteistolla. Käytettävät ohjelmistot valikoituvat käytön mukaan. Artikkelisarjassa tullaan käsittelemään seuraavia aiheita: Tietokoneen valinta Äänilaitteisto Videolaitteisto Pedagoginen näkökulma Tietokoneen valitseminen Musiikkiammattilaiselle sopiva tietokone voi olla kannettava

    Jatka lukemista


Musiikkipedagogit

  • Appeja puhallinsoittajan itsenäisen opiskelun tueksi

    Tonestro-sovelluksen mainoskuva

    Useilla oppilaillani lopahti into soittamiseen tai kotona harjoitteluun koronan aikana. Toki oli niitäkin, joita itsenäinen opiskelu ja ruudun kautta tuleva soittotunti innosti harjoittelemaan enemmän kotona ja soittotunneillakin saatiin enemmän aikaiseksi, kuin mitä normaaleilla lähisoittotunneilla oltiin koskaan saatu. Pahimman koronan aikana itse keskittyi vain soittotuntien läpiviemiseen etäyhteyksin, kun ei ollut oikeastaan mitään tietoa oheissovelluksista, joita olisi

    Jatka lukemista


  • Viulunsoiton opiskelu eri sovelluksilla

    Trala-sovellus

    Digitalisaatio on luonut paljon mahdollisuuksia myös musiikin opettamisen ja oppimisen saralla. Musiikin etäopetuksen kurssin lopputyönä päätin selvittää, millaisia mahdollisuuksia viulunsoiton itsenäiseen oppimiseen ja etäopiskeluun on ja kuinka toimivia nämä eri vaihtoehdot käytännössä ovat. Vertasin keskenään Tonestro– ja Trala-sovelluksia. Tonestro Ensimmäisenä päätin kokeilla Tonestro-sovellusta. Viulun lisäksi kyseinen sovellus löytyy myös monelle puhallinsoittimelle ja se on saatavana

    Jatka lukemista


  • Karaoketaustat laulunopetuksessa

    Kuvakaappaus Singa-karaokesovelluksen All that jazz-kappaleesta

    Karaoke on tunnetusti suomalaisten kansanhuvia. Karaoketaustojen käytöstä voi olla myös iso apu laulunopetuksessa ja erityisesti silloin jos laulua opetetaan etäyhteyksin. Ilmaisia karaoketaustoja löytyy runsaasti YouTubesta, mutta jos suomenkielisiä kappaleita haluaa laulaa niin täytyy turvautua karaokesovelluksiin kuten esimerkiksi Singaan. Mikäli lyriikkavideolle ei ole tarvetta, voi hyödyntää myös Spotifysta löytyviä karaoketaustoja. Karaoketaustojen hyödyt Kaikista lauluista ei ole

    Jatka lukemista


  • Kumpi on nopeampi, Parker vai Brecker?

    Rytmimusiikin instrumenttiopiskelun tueksi on tapana tehdä läjäpäin transkriptioita omien idolien ja eri tyylilajien parhaimpien muusikoiden soitosta. Erityisesti improvisoidut soolot ovat olleet transkriptiotoimen ykkösenä muusikkosukupolvesta toiseen. Niiden kuunteleminen, kirjoittaminen ja harjoittelu nähdäänkin poikkeuksetta musiikillisen improvisoinnin kompetenssin saavuttamisen kivijalkana. Johdanto Tämän blogikirjoituksen tehtävä on kolmiosainen. Ensimmäiseksi nostetaan esiin Rasmus Tammikin Pro Gradu -tutkielman Tonaaliset ja metriset rakenteet Jazz-improvisaatiossa:

    Jatka lukemista


  • Aggregaatista sähköä vai musiikkia?

    Aggregaattoreiden logoja

    Moni voi olla kokenut musiikin laittaja Spotifyhin, iTunesiin tai muihin kansainvälisiin musiikkikauppoihin. Joillakin asia voi olla taas alkutaipaleella ja mietinnässä miten sinne saa laitettua omaa musiikkia ja mitä se vaatii. Itse en ole koskaan tarvinnut laittaa musiikkia musiikkikauppoihin, joten ryhdyin pohtimaan asiaa. Jotta musiikkia saa kansainvälisiin kanaviin, tarvitsemme väliin joko levy-yhtiön, tai jos sinulla ei

    Jatka lukemista