GarageBand on Applen sovellus, jonka avulla iPadilla tai iPhonella voi tehdä musiikkia ja soittaa erilaisia kosketusinstrumentteja. Sovellus sisältää mahdollisuuden käyttää autoplay toimintoa ja antaa erilaisia vaihtoehtoja sointuihin pohjautuen, tai vaihtoehtoisesti voi valita manuaalisen soittotavan ilman valmiita aihueita. GarageBandin mahdollisuudet ovat moninaiset, tähän kokeiluun käytimme akustisen soiton taustan rakentamista.
Nuorilla soittajilla on usein ideoita ja halua säveltää omia kappaleita. Heillä ei välttämättä ole keinoja biisien tekemiseen eikä taitoja soittaa muita instrumentteja. Ajattelin kokeilla tähän tarkoitukseen GarageBand sovellusta, johon yhdistän akustisia soittimia oppilaiden itsensä soittamana.
Kokeilussa ensin äänitimme saksofonilla loopin jonka jälkeen teimme loopin päälle taustan. Tämä osoittautui hankalaksi rytmin ja intonaation synkronoinnin kannalta. Olisi ehkä helpompaa tehdä ensin taustaa GarageBand soittimilla ja soittaa sitten päälle oma melodia. Esimerkissä tämä kuuluu selvästi. Tietokoneella GarageBandia tai ohjelman isoveljeä LogicProx:ää käytettäessä on mm. mahdollista kvantisointia käyttämällä sykronoida rytmiä, ja muilla plugeilla parantaa intonaatiota. Säveltämiseen ohjelmaa käytettäessä tämä ei ole tarkoituksenmukaista, eikä mahdollista oppilaiden kanssa. Kvantisointi ei ole soitonopiskelun kannalta kehittävää, vaikkakin musiikkiteknologian ja äänitysteknologian kannalta onkin. Mutta aina on mahdollista ottaa uusia ottoja äänitystilanteessa. Oman soiton kuuntelu ja analysointi sen sijaan kehittää itsearviointia.
Seuraava esimerkki toteutettiin päinvastoin, eli ensin tehtiin tausta jonka päälle äänitettiin omaa soittoa. Tämä toimii huomattavasti paremmin rytmin käsittelyn ja intonaation kannalta. Tähän kokeiluun soittaja sai käyttää enemmän aikaa ja toteutti kaiken itse joten tällainen ei oppitunneilla pelkästään toimisi juuri ajankäytön takia. GarageBandin valmiit soittoriffit luovat myös jonkinverran suorituspaineita oppilaille, kuinka omasta soitosta saa yhtä virheetöntä ja onnistunutta.
Haasteita tuotti myös sovelluksen käyttö. Jos tarkoituksena on auttaa lasta, jolta puuttuu musiikin teorian taitoja kirjoittaa musiikkia, on tarpeen kuitenkin opetella käyttämään itse ohjelmaa ja löytää kaikki mahdollisuudet. Tämä veisi turhan paljon aikaa oppitunneista. Jos oppilaalla on mahdollisuus tutustua sovelluksen käyttämiseen kotona, olisi mahdollista saada enemmän irti erilaisilta ominaisuuksilta. Herää kysymys onko mielekkäämpää käyttää sama aika perinteisten musiikinkirjoitustaitojen opiskeluun. Kunhan ohjelman käyttäminen on tullut tutuksi, monipuoliset mahdollisuudet musiikin tuottamiseen yksin ja yhdessä muiden kanssa, esimerkiksi jamitoiminnolla, voi avata kiinnostuksen musiikkiteknologiaan.
Vaikka GarageBand on melko yksinkertainen sovellus ja nykylapset oppivat nopeasti käyttämään mobiiliteknologiaa, ei sovelluksen tarpeellinen hallinta liity pelkästään mobiiliteknologian tuntemiseen. Ohjelman käyttö vaatii jonkun verran tuntemusta myös musiikin teoriasta sekä miksaamisesta.