Rumpujen soiton opetuksen taltioiminen ja striimaaminen mobiililaitteiden avulla
Tässä postauksessa pyrin kertomaan lukijoille, miten soittotuntien taltiointi ja striimaus onnistuu mobiililaitteiden avulla. Instrumentti, jota taltioidaan ja striimataan on rumpusetti. Aiempaa kokemusta minulla on lähinnä rumpujen äänen taltioinnista johon olen käyttänyt RME Fireface -äänikorttia ja Audient 008 -etuastetta. Softa jota olen käyttänyt on Logic X. Tällöin on minun on ollut siis mahdollista äänittää 12 raitaa samalla kerralla, joka on ihan ok määrä rumpusetin (joissa on 2 tomia) äänittämiseen.
Mobiililaitteiden avulla tapahtuvasta äänen taltioinnista minulla sen sijaan ei juurikaan ole aiempaa kokemusta. Videota olen kuvannut sen verran mitä nyt jokainen älypuhelimen tai padin omistava yleensä on. Oppituntien taltiointiin olen suunnitellut käyttäväni aluksi kahta iPadia, joista yhtä käytän audion taltiointiin ja toista videon kuvaamiseen. Äänikorttina käytän testin alussa Focusrite iTrack dock:ia, jolla voi äänittää 2 raitaa samanaikaisesti, ja mikrofoneina Shure beta 52 -bassorumpumikrofonia ja Audiotechnica at4050 -kondensaattorimikrofonia (mono-overhead) pallokuviolla. Soittotunnin livestriimaukseen käytän iPadia ja Zoom iQ6 -stereomikrofonia. Äänen tallennukseen ja editointiin käytän Garageband-softaa ja kuvan editointiin iMovie:ta. Striimauskanavaa en ole tätä kappaletta kirjoittaessani vielä päättänyt, koska ensin ajattelin perehtyä videon ja audion taltiointiin edellämainituin laittein. Ei kun tuumasta toimeen siis!
Rumpujen mikittäminen
Ensin mikitän rummut ja asetan iPadin hyvään paikkaan soittamisen taltiointia ajatellen. Bassorumpumikrofoni on hyvä asettaa resonaattorikalvon reikään siten, että rei´än läpi kulkeva ilmavirta tai mahdollinen kalvon ”löpötys” ei taltioidu ääniraidalle. Upotan mikrofonin siis hieman syvemmälle rummun sisälle siten, että mikrofonin grillin ja rungon yhdistävä ”hela” on rummun sisäpuolella. Suuntaan mikrofonin myös hieman poispäin beaterin (=bassorummun pedaalin nuija) osumakohdasta liiallisen napsun välttämiseksi varsinkin nyt kun taltioidaan pientä bassorumpua (18″).
Overhead-mikrofoni asetetaan siten, että se taltioi mahdollisimman hyvin koko rumpusetin kaikki soivat elementit ja myös hieman ympäröivää tilaa (tilan taltiointiin valitsin pallokuvion mikrofonin kytkimestä). Hetkisen tätä paikkaa haeskeltuani totesin, että hyvä sija 2 tomia sisältävän rumpusetin taltioimiseen löytyi soittajasta katsottuna rumpusetin oikealta puolelta siten, että mikrofoni on käännettynä hieman virvelirummun suuntaan.
Audion ja videon taltiointi
Garagebandin mobiiliversio ei ole minulle entuudestaan tuttu, ja seuraavaksi kirjoitankin hieman käyttäjäkokemuksia aiheesta. Softa on ulkoasultaan helpposelkoinen, ja hetken sitä räplättyäni löysin kaikki tarvittavat nappulat äänitystä varten. Focusriten äänikortti heti yhdessä Garagebandin kanssa, joten mitään ”perussäätöä” ei tämän kanssa tarvitse tehdä. Eniten aikaa meni sen kytkimen löytämiseen, mistä määritellään, mikä kanava menee millekin raidalle Logic:ssa (koskettamalla raidalla olevaa punaista ”rec-pallukkaa” pidemmän aikaa) . Toinen asia, mihin pitää kajota ennen äänitystä, on kanavien äänitystaso näkyvillä olevista gain-potikoista. Tämän säädon jälkeen sitten vain rec-nappula pohjaan ja kannut kolisemaan!!!
Seuraavaksi etsin iPadille hyvän paikan videokuvan taltiointia varten. Mielestäni soittamista kannattaa taltioida soittajan edestä ylhäältä hyvän kokonaiskuvan aikaansaamiseksi. iPad on telineessä, kiinni suojakotelossa, jossa on linssi, jonka avulla videokuvaa saadaan etäännytettyä kuvattavasta kohteesta. Tällainen kotelo on lähes välttämätön apuväline videota kuvattaessa, koska jostain syystä ainakin iPadin videokuva zoomaantuu automaattisesti hyvin lähelle kuvattavaa kohdetta, ja laitetta on tästä johtuen hyvin hankalaa asetella tarpeeksi kauas kuvauskohteesta ilman tarvittavaa optiikkaa sisältävää koteloa. Myös ylimääräinen kuvausvalo olisi hyvä olla olemassa videointia varten, koska ainakin kirjoittajan luokassa valaistus tuntuu jäävän hieman hämäränpuoleiseksi.
Audion ja videon yhdistäminen iMoviella
Myöskään iMovie-softasta minulla ei ole aiempaa kokemusta. Air dropin avulla siirsin videon samalle iPadille, kuin missä Garageband-äänitteet olivat. Alkuperäinen ääniraita on helppo poistaa videotallenteesta, ja myös uuden audioraidan lisääminen ja kohdentaminen videoon sujuu melko mutkattomasti. Yhdistelin äänittämäni soittopätkän audio- ja videoraidat toisiinsa ja lopputulos on allaolevan linkin takana. Videolla olevaa ääntä ei ole käsitelty jälkikäteen millään tavalla.
iMovie on käyttöliittymältään hyvin yksinkertainen ja helpposelkoinen, ja sitä oppii käyttämään melko nopeasti ilman käyttöohjeitakin. YouTubessa on myös paljon hyviä videoita, joista on apua mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Myös videoiden jakaminen on helppoa. Videon voi jakaa joko suoraan iMoviesta YouTubeen tai ensin voi taltioida sen oman älylaitteensa kuvakirjastoon ja sitten jakaa videon sieltä eteenpäin, kuten itse tein tätä artiikkelia kirjoittaessani.
Ongelmia puheen taltioinnin kanssa
Opettajan puheen taltioiminen aiheuttaa ehkä hieman yllättäen suurimman haasteen tähän asti. Kun testasin puhumista ja soittamista vuorotellen, kävi ilmi, että puhe ei taltioidu tarpeeksi hyvin overhead-mikrofonin kautta, koska kyseisen mikrofonin äänitystaso on säädetty hyvin alhaiseksi rumpujen korkeasta desibelimäärästä johtuen. Toki tämän asian voisi jälkikäteen korjata overhead-raidan volume-automatisoinnilla, jossa nostetaan raidan äänenvoimakkuutta jälkeenpäin puheosuuksien ajaksi ja lasketaan soiton ajaksi, mutta oppitunnilla tapahtuvan puhumisen taltioimiseksi opettajalla olisi mielestäni kuitenkin hyvä olla erillinen puhemikrofoni, jolloin kokeilemallani setupilla rumpujen äänittämiseen jäisi vain yksi raita. Toinen vaihtoehto olisi soittaa ja kuvata soittotunti ensin ja äänittää ja editoida puheosuus jälkikäteen videolle. Kolmantena vaihtoehtona mieleeni tuli käyttää esimerkiksi nelikanavaista välimikseriä, johon kytketään tarvittavat neljä mikrofonia ja kytketään mikserin stereoulostulo äänikortin 1. ja 2. kanaviin. Mikserin napinläpimikrofonin kanavan voisi sitten aina ”mutettaa” mikseristä soiton ajaksi, jolloin rummut taltioituvat vain niille tarkoitetuilla mikrofoneilla. Tämä olisi muuten hyvä idea, mutta mielestäni tämän artikkelin otsikon mukainen ”mobiilius” hieman kärsisi mikserin myötä lisääntyvästä laitemäärästä.
Hyvä ellei paras vaihtoehto tämän ongelman ratkaisemiseksi olisi kuitenkin ehkä hankkia äänikortti, jolla pystytään äänittämään neljää kanavaa samanaikaisesti mobiililaittein. Opettajalle puhumisen taltiointia varten saattaisi napinläpimikrofoni olla hyvä ratkaisu. Sen voisi sitten laittaa pois käytöstä (mute) soiton ajaksi, tai leikellä jälkeenpäin puhumiselle pyhitetty raita pois niistä kohdista, joissa soittoa on. Alesis iO mix saattaisi olla hyvä vaihtoehto tähän tarkoitukseen. Kyseisen äänikortin hinta ei päätä huimaa (n. 200 €), joten sen hankkiminen saattaisi olla mahdollista myös omaan oppilaitokseemme. Alesis iO mix on telakkatyyppinen äänikortti, samoin kuin testaamani Focusrite iTrack Dock:kin. Tällaisen laitteen kanssa ongelmaksi tulee kuitenkin livestreamia kuvattaessa se, että livestream pitäisi äänittää ja videokuvata samalla padilla. Varsinkin rumpujen kanssa tämä aiheuttaa ongelmia, koska Focusrite iTrack Dockin tai Alesis iO mix:n kiinnittäminen telineeseen siten, että sillä olisi mahdollista taltioida videota samanaikaisesti äänen kanssa siten, että koko rumpusetti ja sen soittaja näkyy kuvassa, olisi todennäköisesti melko hankalaa.
Etsiskeltyäni hetkisen vastaavia nelikanavaisia äänikortteja löysin Thomann-soitinkaupan sivuilta Focusriten scarlett 18i8 2nd gen -äänikortin. Tähän äänikorttiin iPad yhdistetään kaapelilla, joten se mahdollistaa äänen kanssa samanaikaisen videotaltioinnin paremmin kuin käyttämäni telakkatyyppinen äänikortti. iPadissa äänen pitäisi taltioitua äänikortilta suoraan videolle kaikilta kanavilta, koska äänikortti käyttää iPadin internal audiota, jota myös videointisovellus käyttää äänen taltiointiin. Kokeiltuani tätä iPad Dockilla, totesin että kanavat tallentuvat suoraan videolle siten, että 1. kanava menee vasempaan stereokanavaan ja 2. kanava oikeaan stereokanavaan. Omassa testivideossani ääni kuuluu kuulokkeilla kuunneltaessa siis siten, että bassorumpu on vasemmassa ja overhead on oikeassa korvassa.
Tällaista äänitystä ei ole mielestäni kovinkaan mukavaa kuunnella, mutta kyllä tästäkin saa selvän paremman puutteessa. Yksi keino tällaisen häiritsevän asian kiertämiseksi on se, että striimauksen kuuntelija kytkee oman laitteensa ääniasetukset monolle, jolloin kumpikin kanava kuuluu tasapainoisesti kuulokkeista. Lukijan kannattaa kokeilla tätä kuunnellessaan ylläolevaa videota, koska tällöin tulee huomattua, että äänenlaatu ei eroa kovinkaan paljoa aiemmista videoista siitä huolimatta, että aiemmat taltioinnit ovat olleet stereoäänityksiä. Syy tähän on se, että käytössä ei ole yhtäkään stereokanavaa, jotka toisi äänenlaatuun jotakin dramaattisesti sitä parantavia ominaisuuksia.
Edellämainittua Focusrite scarlett 18i8 2nd gen -äänikorttia minulla ei ollut mahdollista kokeilla, mutta uskoisin, että jos em. äänikorttia käytetään vastaavalla tavalla, kuin käytin Focusrite iTrack dock:ia edellä, niin kaksi raitaa taltioituu vasempaan ja toiset kaksi raitaa oikeaan kanavaan, ja tämän monoversio tulisi olemaan äänenlaadultaan melko hyvä.
Focusrite Scarlett 18i8 (2nd gen)
Näiden ensimmäisten kokeilujeni perusteella käyttämäni laitteisto soveltuu melko hyvin vaikka YouTube-videon tekemiseen, mutta live-lähetyksen tekemiseen se ei ainakaan kovin helpolla taivu puheäänen taltioinnin hankaluuden takia. Telakkatyyppinen äänikortti on mielestäni hyvä silloin kun taltioidaan pelkkää audiota, mutta videon taltioinnissa samanaikaisesti äänen kanssa yhdellä iPadilla, telakan ”kompaktiudesta” on pelkkää haittaa.
Käyttämäni laitteiston kokonaishankintahinta on seuraavanlainen.
- iPad + suojakotelo, jossa tarvittava optiikka 400 – 1000 €
- Focusrite iTrack studio pack (äänikortti+mikrofoni+xlr-kaapeli) 169 € (Thomann)
- Bassorumpumikrofoni (Shure sm 52) + teline (K & M) n. 200 €
- Bassorumpumikrofonin ja telineen saa halutessaan myös alle sadalla eurolla.
- Jos haluat ostaa paremman mikrofonin, niin käyttämäni Audio Technica at4050-kondensaattorimikrofonin hinta on n. 700 € + tähän teline n. 50 €.
- Yhteensä kustannukset siis ovat jossakin n. 650 ja 2200 euron välissä.
Soittotunnin striimaaminen suorana lähetyksenä
Edellä mainitulla laitteistolla on siis mahdollista taltioida ja editoida rumputunti ja laittaa se sitten johonkin suoratoistopalveluun katsottavaksi. Suoran lähetyksen striimaamiseen nämä laitteet eivät sovellu niinkään hyvin, koska tällöin videon ja audion lähettämisen pitäisi tapahtua samalla laitteella. Seuraavassa kokeilen suoran lähetyksen striimaamista iPhonen ja siihen liitettävän suht. laadukkaan stereomikrofonin avulla
Testisovellusten etsiminen
Sopivia testi-appeja etsiessäni törmäsin appsbestpro.com– ja lifehacker.com -sivustoihin, joissa oli listattu parhaita striimaus-sovelluksia. Lifehacker.com -sivuston mukaan Periscope-appi on paras sovellus livelähetyksen striimaamiseen. Periscopen lisäksi artikkelissa esitellään viisi muuta appia lyhyehkösti ikäänkuin Periscopen kilpailijoina. Appsbestpro.com -sivuston artikkelissa esitellään kymmenen kirjoittajan mielestä parasta striimaus-appia, ja myös tästä kirjoituksesta saa sellaisen vaikutelman, että Periscope soveltuu parhaiten livelähetyksen striimaamiseen. Internetin artikkeita lukiessani päädyin kokeilemaan kahta appia, Periscopea ja Hangouts-sovellusta.
Tässä joitakin perusteluita valinnoilleni:
– Periscope on kummankin lukemani artikkelin mukaan erittäin hyvä ja myös suosittu livestriimaus-appi.
– Hangouts mahdollistaa yhteydenpidon kumpaankin suuntaan videokuvan ja äänen välityksellä aina kymmeneen käyttäjään saakka.
– Monista sovelluksista puuttuu mahdollisuus julkaista lähetyksiä suljetussa ryhmässä. Nämä apit jätin automaattisesti vertailun ulkopuolelle.
Tässä vielä muutamia linkkejä striimausta käsitteleville sivustoille:
www.streamia.fi (suomenkielisiä ohjeita)
Periscope
Twitterin omistama Periscope on ainakin ollut suosituin livelähetysten striimaamiseen tehty sovellus. Facebookin otettua suoratoistomahdollisuuden sovellusvalikoimaansa, sen käyttö on hieman vähentynyt, mutta sitä käytti vuonna 2017 kuitenkin noin 10 miljoonaa ihmistä. Periaatteessa tällä asialla ei ole merkitystä, koska oma tarkoitukseni on striimata lähetyksiä suljetulle ryhmälle. Kommunikointi Periscopessa tapahtuu siten, että lähetystä seuraava oppilas kirjoittaa mahdolliset kysymyksensä kommenttikenttään, joka näkyy opettajan näytössä. Testasin Periscopea omalla ja työpuhelimellani, ja kävi ilmi että viivettä on 3 – 10 sekuntia ilmeisesti nettiyhteyksistä riippuen. Viive vaikuttaa suurimmillaan ollessaan jonkin verran kommunikointiin, mutta ei todennäköisesti kuitenkaan liian häiritsevästi. Sovelluksen helppokäyttöisyys ja toimivuus yleisellä tasolla ovat mielestäni tärkeimmät asiat striimaukseen liittyen, ja näitä asioita tarkastelenkin lopputekstin ajan. Alla linkkejä Periscope-ohjeisiin.
Periscope-sovellusta testatessamme ongelmia aiheutti se, että varmuuden saaminen siitä, että kaikki osallistujat varmasti ovat lähetyksessä mukana, on hieman hankalaa. Toki tekstiviestein asia selviää varmasti lopulta, mutta voisin kuvitella asian aiheuttavan melko paljonkin ajanhukkaa, jos lähetykseen osallistuisi esimerkiksi kymmenen ihmistä. Tämän ongelman lisäksi emme saaneet lähetyksen ääntä kuuluviin koko lähetyksen aikana, enkä ainakaan testin aikataulun puitteissa kyennyt ratkaisemaan asiaa. Voinemme siis todeta, että ensimmäinen Periscope-sovelluksella järjestetty soittotunti oli susi.
Hangouts
Sovellus toimii periaatteessa samalla tavalla kuin Whatsapp, mutta erona on videopuhelumahdollisuus useamman henkilön (max. opettaja + 9) kanssa samanaikaisesti (jos opettajalla on käytössä 2 padia, niin tällöin opettaja + 8). Tämän ominaisuuden takia appi herätti mielenkiintoni, ja ainakin ensimmäisen kotona Android-puhelimilla tehdyn testin (mukana kirjoittajan avovaimo, hänen sisarensa ja kirjoittaja itse) perusteella sovellus toimii hyvin. Puhelimen näytön alaosaan ilmestyvistä miniatyyrikuvakkeista voi koskettamalla valita, kenen kuva näkyy suurimpana omalla ruudulla.
Tämän ominaisuuden luulisin olevan hyvä, kun opettajan pitää vastata jonkun oppilaan tarkentaviin kysymyksiin – kommunikointi on helpompaa silloin kun kanssakeskustelija näkyy isona ruudulla. Tässä kohtaa kirjoittajan mieleen juolahti, että soittotuntia kannattaisi ehkä striimata siten, että opettajalla on käytössä kaksi laitetta (ja kaksi Hangouts-profiilia), joista toinen striimaa sekä rumpuja että opettajaa ja toinen opettajan kasvoja. Jälkimmäisen padin välityksellä opettaja voisi kommunikoida oppilaittensa kanssa sanallisesti. Jommasta kummasta laitteesta äänet kannattaa todennäköisesti laittaa pois päältä, jotta vältytään häiritsevältä kierrolta. Tätä pitääkin muistaa testata tulevaisuudessa. Lisää Hangouts-ohjeita on ao. linkin takana.
Testasimme Hangouts-sovellusta myös siten, että soitin oppilaitoksemme luokasta kotiin, jossa videopuheluun osallistuivat avovaimoni Laura ja poikani Vilho, kumpikin omilla älypuhelimillaan. Tämän testin perusteella kyseinen appi on erittän potentiaalinen sovellus soittotuntien striimaamiseen: Äänen laatu oli selkeätä sekä puheen että soiton osalta, ja myös kommunikointi ”oppilaiden” kesken oli mutkatonta lähetyksen aikana. Myös sovelluksen hallinta on suhteellisen helppoa, ja mahdolliset ongelmatilanteet luulisin olevan melko nopeasti selvitettävissä molemminpuolisen puheyhteyden johdosta.
Mietteitä soittotuntien striimaamisesta
Soittotuntien taltioiminen ja striimaaminen hyvinkin yksinkertaisella mobiililaite-setupilla on mielestäni mahdollista jo tämän lyhyehkön testiajanjakson perusteella. Jokaisen striimaajan pitää vain löytää itselleen sopivat tekniset apuvälineet ja sovellukset oman käyttötarkoituksensa tuottamista varten. Uskallan aiemmin ja tätä artikkelia kirjoittaessani hankkimani tiedon perusteella väittää, että rumpusetti on rytmimusiikin soittimista haastavin instrumentti sen akustisuuden, äänenvoimakkuuden ja myös soittimen koon takia syntyvän tilahaasteen takia, joten muiden instrumenttien striimaaminen ei tästä ainakaan muutu hankalammaksi.
Tämän artikkelin yhteydessä tehty empiirinen tutkimus on pelkkä pintaraapaisu aiheesta, joka herätti ainakin kirjoittajan mielenkiinnon mobiilitaltiointia ja Soittotuntien striimaamista kohtaan. Mielestäni oppilaitosten, niiden opettajien ja myös yksitysiä oppitunteja pitävien opettajien kannattaisi olla hyvinkin hereillä käynnissä olevaan teknologiseen kehitykseen ja tämän mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin liittyen. Esimerkiksi internetyhteyksien nopeutuessa ja sovellusten ja mobiililaitteisiin liittyvien teknisten lisälaitteiden kehittyessä striimaaminen tulee helpottumaan tuntuvasti ja uskon, että tulevaisuudessa striimatut oppitunnit tulevat nostamaan suosiotaan entisestään. Selvitettävää mobiililaitteilla tapahtuvaan soittotuntien striimaamiseen jäi vielä paljon. Muunmuassa tällaisten soittotuntien pedagogiikkaan ja soittotuntien rakenteeseen liittyvät asiat ovat kokonaan oma lukunsa, johon allekirjoittanut tulee perehtymään varmasti vielä opintojensa myöhemmässä vaiheessa.
Artikkelikuva: Ztime Productions / Zoran Sabijan
2 vastausta aiheeseen “Kokemuksia mobiililaittein tapahtuvasta videon ja äänen tallentamisesta”
Kattava paketti testeineen striimauksesta ja videoiden tekemisestä. Menetelmät sopivat muihinkin soittimiin jopa paremmin ja yksinkertaisemmin, koska rummut soittimena niin haastava äänittää ja kuvata. Kannustaa itsekin kokeilemaan!
Varsin pätevä (ja kohtuullisen laaja) infopaketti. Antoi hyviä vinkkejä omaan työskentelyyn, etenkin kun tulevaisuudessa tulee ajankohtaiseksi videotaltioida omaa soittoa opetuskäyttöön. Tuo Zoomin mikrofonin yhdistämismahdollisuus tuli postiivisena yllätyksenä.