Somen vertaisryhmät ja verkkoyhteisöt

Sosiaalinen media on mullistanut tapamme kommunikoida muiden ihmisten kanssa. Enää ei tarvitse lähteä tapaamaan ihmisiä kodin ulkopuolella, vaan keskustelua voi käydä täysin tuntemattomien ihmistenkin kanssa 24/7 omalta kotisohvalta.

Yhä useampaa sovellusta käytetään myös opetuskäytössä. Tunnetuimpia ovat erilaiset oppimisalustat (mm. Peda.net), blogit, wikit, videopalvelut (mm.YouTube), jaetut tiedostot (mm. Google Drive), mikroblogit (mm. Twitter), yhteisöpalvelut ja -sivustot (mm. Facebook), viestintä- ja verkkokousohjelmat (mm. Skype) ja pikaviestisovellukset (mm. WhatsApp). Lisäksi opetuskäyttöön voi soveltua erilaiset käsitekartta- ja esitystyökalut sekä jaetut muistiinpanot.

Ryhmäytyminen soiton- ja laulunopetuksessa

Soiton- ja laulunopetuksessa yhteisöt ja ryhmät ovat tärkeässä asemassa, kuten missä tahansa harrastuksessa. Lapset ja nuoret sitoutuvat harrastukseen paremmin kun tuntevat kuuluvansa yhteisöön muiden lajia harrastavien kanssa. Orkesterisoittimia soittavat lapset ja nuoret kuuluvat yleensä orkesteriin, jossa he tapaavat muita soittajia. Harvinaisempien soittimien soittajat saattavat kuitenkin olla omassa orkesterissa ainoita lajissaan.

Orkesterisoiton aloitusikä myös vaihtelee hyvin paljon musiikkioppilaitoksittain. Toisten oppilaitoisten orkesteriin mennään jo ennen kun oma soitin on edes saatu käteen. Toisissa taas odotetaan että oppilas osaa jo soittaa hieman. Oppilaitoksissa, joissa opetus tapahtuu suurimmaksi osaksi samalla paikkakunnalla, aikainen orkesteriin osallistuminen on helpompi järjestää kuin niissä oppilaitoksissa joissa opetuspaikkoja on useita. Lauluoppilaiden ja ns. soolosoittimien soittajien ryhmäytymiseen tarvitaankin sitten enemmän opettajan aktiivisuutta ja viitseliäisyyttä.

Vertaisryhmät ja verkkoyhteisöt soiton- ja laulunopetuksessa

Facebook ja WhatsApp ovat sosiaalisista medioista eniten käytettyjä erilaisten ryhmien perustamiseen. Facebook on täynnä erilaisia kirpputoreja, vitsikkäitä ryhmiä, vertaistukea erilaisiin elämäntilanteisiin ja sairauksiin, poliittista keskustelua, kaupunginosien ja opiskeluryhmien omia ryhmiä, työpaikkojen ja kollegojen välisiä ryhmiä, jne. Facebook-ryhmän perustaja voi ryhmää luodessaan valita onko se suljettu, julkinen vai salainen.  Suljettu ja salainen ryhmä käyvät parhaiten niille aihealueille, jotka vaativat tietynlaista yksityisyyttä. Facebook itse tosin näkee kaiken sinne ladatun sisällön, eli ihan kaikkea ei sinnekään kannata ladata.

WhatsApp:ia käytetään eniten erilaiseen tiedottamiseen. Perustetut ryhmät näkyvät vain niiden jäsenille. Instagram on hyvin suosittu nuorten keskuudessa, mutta siellä käyttäjät kuuluvat yhteen isoon yhteisöön seuraajiensa ja seurattaviensa kanssa, kuten myös vanhempien käyttäjien suosimassa Twitter:issä.

Useilla oppilaitoksilla on omat Facebook- ja Instagram-sivut. Näiden avulla oppilaitokset pitävät yhteyttä oppilaisiinsa, heidän vanhempiin, ulkopuolisiin toimijoihin ja konserttiyleisöön. Lapset ja nuoret käyttävät sujuvasti sosiaalista mediaa, joten on luontevaa myös luoda yhteisöllisyyttä soitinryhmittäin oppilaiden kesken somen avulla. Instagram ja YouTube ovat mielestäni tähän tarkoitukseen parhaat kanavat. Olen itse omassa musiikkipedagogi YAMK-opinnäytetyössäni perustamassa Instagram-tiliä, johon lataan pieniä videoita oppilaitteni soittotunneilta. Tavoitteenani on että oppilaat voisivat antaa videoista positiivista palautetta ja tutustua toisiinsa. Instagramin ikäraja on tällä hetkellä 13 vuotta. Vuoden 2018 aikana voimaan astuu EU:n tietosuoja-asetukseen perustuva kansallinen ikäraja välille 13–16 v. Pienimmät oppilaani siis osallistunevat opinnäytetyöhöni vanhempiensa Instagram-tilin kautta.

Lisäksi olen suunnitellut lataavani YouTube-kanavalleni oppilaiden konserttiesityksiä, joita oppilaani voisivat käydä katsomassa. Esitykset eivät ole vapaasti kaikkien YouTube-käyttäjien löydettävissä vaan katsomista varten tarvitsee erityisen linkin, joka on voimassa rajoitetun ajan. Muutaman musiikkiopisto on jo käyttänytkin YouTube:a. Tässä esimerkki Turun seudun musiikkiopiston YouTube-tuotannosta.

 

Nykyisessä internetin maailmassa kaiken tiedon saa heti ja nopeasti. Lapset ja nuoret ovat tottuneet tähän jo pienestä asti. Nopein ja helpoin tapa saada tieto eteenpäin on kuva ja video. Videossakin on parempi että sen kesto on rajattu. Esimerkiksi Instagramissa videon maksimikesto on 1 min. Tämän päivän somemaailmasta on pitkäjänteisyys tässä mielessä kaukana. Onneksi opetamme sitä puolta sitten soittotunneilla. 🙂

Somessa julkaiseminen

Somen käyttäjän täytyy muistaa ettei kaikki ole sitä miltä se näyttää. Internetissä on helppo esiintyä väärällä nimellä tai vain kertoa keksittyjä tarinoita. Kaikkeen täytyy siis asennoitua pienellä varauksella.

Sosiaalisen mediaan voi kuka tahansa tuottaa sisältöä.  Yleensä sisältö on spontaania ja julkaisukynnys on matala. Ennakkovalvontaa ei ole ja levitysnopeus on erittäin nopea. Tästä esimerkkinä Facebook-kuvakaappaus.

”29.12.2017

Tahdon näyttää 11v. pojalleni somen voiman ja miten nopeasti ja kauas julkaisu eteneee. Youtubet, facet, instat ja snäpit ovat kiehtovia ja valitettavasti tätä päivää lapsille, joiden tekninen osaaminen on vielä suurempaa kuin median sisälukutaito tässä herkässä iässä. JAKAKAA NIIN NÄHDÄÄN MITEN PITKÄLLE TÄMÄ MENEE VUOROKAUDESSA!”

Viesti oli siis kirjoitettu Suomen Turussa, 29.12.2017 klo:13.10. Jo kahdeksan tunnin päästä se oli saavuttanut viestin kirjoittajalle täysin tuntemattoman ihmisen Kanadan Ontariossa.

Lopuksi, hyvä muistaa!

Somen käyttäjät ovat koko ajan enemmän ja enemmän tietoisia siitä miten somea ja internettiä käytetään turvallisesti. Pieni kertaus on silti aina paikallaan. Seuraavassa videossa esitellään kolme hyvää turvallisuusvinkkiä:

1. Tee salasanasti mahdoton arvata. Käytä kolmea satunnaista sanaa.

2. Tarkista kaikkien some-tiliesi turvallisuusasetukset.

3. Kytke Wi-Fi pois päältä kun et ole turvallisen Wi-Fi yhteyden tavoitettavissa.