Teknologia soitonopettajan apuna

Eikös soittamista opeteta samalla tavalla kuin aina ennenkin?

Ei kai soittamisen opettaminen mihinkään ole muuttunut?

Mihin soitonopetuksessa teknologiaa tarvitaan?

Nämä ovat yleisiä kommentteja, kun kerron, että työpaikallani Kainuun musiikkiopistossa kaikille opettajille on hankittu iPadit ja että opettelemme nyt käyttämään niitä työssämme. Ei teknologia perusasioita muutakaan, mutta sen hyödyntäminen auttaa, helpottaa ja tekee soitonopettamisesta ja -opiskelusta sujuvampaa. Teknologia tuo myös mukanaan uusia lähestymistapoja ja näkökulmia. Musiikkikasvatusteknologian käyttäjänä olen vasta aloittelija, mutta mitä enemmän tutustun siihen, sitä innostuneempi olen; tästähän on minulle oikeasti apua!

Metronomi ja viritysmittari ovat soittajan perusjuttuja. Molempia on saatavilla sovelluksina eri käyttöjärjestelmille niin mobiililaitteille kuin tietokoneellekin. Sovellukset on helppo ladata oppilaan omaan puhelimeen, jossa ne kulkevat aina mukana, ovat helppokäyttöisiä ja tulevat nopeasti osaksi harjoittelun arkea. Metronomiominaisuus löytyy myös monista muista kuin varsinaisista metronomisovelluksista (Sallinen 2016, 3).

Oppilaan soiton äänittäminen soittotunnilla on helppoa ja nopeaa erityisesti mobiiliteknologian avulla. Jo pelkkä mobiililaitteiden sanelin on käyttökelpoinen työkalu soitonopettajalle harjoitusäänitysten tekemiseen, ja monipuolisempiakin tallennussovelluksia löytyy  useita (Sallinen 2016, 6). Moniraitatallentamiseen olen itse (Applen laitteiden käyttäjänä) käyttänyt GarageBandia ja Loopy HD -loopperia, josta kerron kohta lisää. Mobiililaitteiden avulla myös oppilaan soiton videokuvaaminen ja sen avulla vaikkapa soittoasennon tarkasteleminen onnistuu vaivattomasti missä tahansa tilanteessa.

Olen kanteleensoiton opettaja, ja valmista materiaalia esimerkiksi kanteleensoittajien yhteismusisointiin on olemassa melko rajallisesti. Teen siis itse paljon transkriptioita ja sovitustyötä, ja olen saanut mahtavan apuvälineen Amazing Slow Downer -sovelluksesta, jolla pystyy suoraan hidastamaan Spotifysta löytyvää musiikkia. Vastaavia hidastussovelluksia löytyy muillekin käyttöjärjestelmille, ja niitä voi käyttää myös harjoittelun apuna soittamalla alkuperäisen biisin mukana hidastetulla tempolla.

Säestysohjelmistona olen tähän mennessä käyttänyt vasta GarageBandia, jolla olen tehnyt säestyksiä pienkanteleiden melodian näppäilyn taustalle. Tähän tarkoitukseen jopa vieläkin helpompi ja käyttökelpoisempi sovellus on todennäköisesti iReal Pro, joka soittaa pelkän sointunuotin perusteella automaattisäestyksen kappaleesta useilla vaihtoehtoisilla esitystyyleillä ja josta löytyy myös sointuoppaat pianolle, ukulelelle ja kitaralle (Kivelä, Hirvanen & Kettunen 2017, 22).

Improvisaatiolla ja säveltämisellä tulee olemaan entistä merkittävämpi osa musiikin taiteen perusopetuksen uusissa opetussuunnitelmissa, joita juuri nyt aivonystyrät sauhuten ideoidaan ja työstetään musiikkioppilaitoksissa ympäri Suomea. Säveltäminen ja säveltämisen pedagogiikka eivät ole minulle ominta aluetta, ja siksi etsin opettajana jatkuvasti uusia apukeinoja ja ideoita oppilaiden oman säveltämisen edistämiseen. Tänä syksynä olen kokeillut joidenkin alakouluikäisten oppilaiden kanssa Loopy HD -sovellusta säveltämisen apuvälineenä. Loopperisovelluksia löytyy muitakin ja myös eri käyttöjärjestelmille. Alkuun pääseminen Loopy HD -sovelluksen kanssa on helppoa aloittelevallekin musiikkiteknologian käyttäjälle:

Sovelluksella pystyy äänittämään jopa 12 päällekkäistä ääniraitaa, mutta käytännössä olen oppilaiden kanssa äänittänyt yleensä noin neljä raitaa. Ensin oppilas säveltää itse lyhyen melodianpätkän. Tarvittaessa autan oppilasta esimerkiksi rajoittamalla käytettävien sävelten määrää. Sen jälkeen määritämme sovellukseen tahtilajin ja tempon sekä sävelletyn melodian eli ensimmäisen loopin pituuden. Oppilaiden kanssa käytän sovelluksen omaa metronomia helpottamaan oikeassa tempossa soittamista, mutta metronomin saa myös halutessaan täysin pois päältä tai ainoastaan vilkuttamaan valoa valitussa tempossa.

Kun ensimmäinen melodianpätkä on äänitetty, kehitellään mukaan sopivat soinnut tai bassokuvio ja joskus myös kakkosääni tai ostinato. Erityisen mielellään oppilaat ovat tehneet omia koputus-/läpsytyskomppeja kanteleen kylkiin koputtelemalla. Loopy HD:ssa on mahdollisuus käyttää myös muutamia valmiita säestystaustoja, mutta oppilaani Sennin sanoin: ”En halua niitä rumpuja, koputtelen mieluummin itse.” Lopuksi tallennamme päivän tuotoksen, ja jatkamme sitä seuraavalla soittotunnilla. Eri soittotunneilla sävellettyjä ja tallennettuja pätkiä olen siirtänyt iMovie-sovellukseen ja yhdistänyt niitä siellä pidemmäksi sävellykseksi.

Äänittämisessä olen tähän mennessä käyttänyt pelkästään iPadin omaa mikrofonia, mutta paremman äänenlaadun takaisi iRig Pro -lisälaite. Sen avulla puoliakustisen kanteleen tai erillisen mikrofonin saisi yhdistettyä suoraan tablettiin (Kivelä ym. 2017, 24). iRigin kautta äänittäen edellinen looppi ei myöskään kertaannu aina uutta looppia äänitettäessä. Äänitettyjen tuotosten kuunteleminen on huomattavasti miellyttävämpää, kun tabletin kytkee kiinni erillisiin kaiuttimiin, mutta soittotunnilla tabletin oma kaiutinkin kelpaa, kun kaiken pitää tapahtua nopeasti ja hetkessä.

Loopperin avulla säveltäminen sopii todella hyvin kanteleelle, koska yhdellä soittimella voi tehdä kaiken: melodian, soinnut, bassot ja vielä koputuskompinkin. Voitte itsekin todeta sen tästä 11-vuotiaan oppilaani Senni Keräsen taidonnäytteestä:

On vaikeaa kuvitella, mitä kaikkea teknologia vielä tulevaisuudessa tuokaan mukanaan soitonopetukseen. Virtuaalitodellisuus ja laajennettu todellisuus ovat ainakin takuuvarmasti tulossa. Tarvitaanko soitonopiskeluun tulevaisuudessa fyysistä soitinta? Voiko oppilaani musisoida yhdessä muiden soittajien kanssa virtuaalitodellisuudessa? Käytetäänkö säveltämisen apuna tekoälyä? Uskon, että mielikuvitukseni ei riitä kuvittelemaan kuin pienen osan siitä kehityksestä, mitä työurani aikana musiikkikasvatusteknologian saralla vielä tullaan näkemään.

 

Lähteet

Loopy Introduction. 2012. Viitattu 29.12.2017. www.youtube.com.

Kivelä, J., Hirvanen, O. & Kettunen, A. 2017. Musiikkikasvatusteknologia ja pelillisyys musiikin opetuksen apuna Jyväskylän ammattiopistossa. Julkaisussa Pelillisyys ja uudet teknologiat musiikin oppimisessa. Toim. P. Jussila. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 20-27.

Sallinen, S. 2016. PLAY. Mobiili musiikkikasvatusteknologia. Soiton- ja laulunopiskelun teknologia. Open Online Music Campus. Viitattu 29.12.2017. https://www.oomc.fi/musiikkiteknologia/10-opiskelu/

4 thoughts on “Teknologia soitonopettajan apuna

  • 7.1.2018 at 07:11
    Permalink

    Tosi hyvä kirjoitus, hyvin toit esille erilaisia mahdollisuuksia. Hyvä huomio oli soitinkohtaisuus esimerkiksi juuri loopyHD:n käytössä ja kommentti kuinka kanteleella saa tehtyä itse mm. melodian soinnut, bassot ja kompin. Tämä innosti kokeilemaan LoopyHD:ta soittotunneilla.

    Reply
  • 9.1.2018 at 12:54
    Permalink

    Innostava kirjoitus! Olen itsekkin kokeillut LoopyHD:ta tunneilla, mutta täytyy kyllä vielä ottaa se uudestaan käsittelyyn ja tutustua kaikkiin sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.
    Minkälaisia haasteita olet kohdannut teknologian kanssa? Itse olen huomannut että suurimmalla osalla oppilaista älypuhelinten muistit on jo niin täynnä ettei edes metronomi tahdo enää sinne mahtua.

    Reply
  • 11.1.2018 at 08:33
    Permalink

    Onko LoopyHD:n käyttö ollut oppilaidesi mielestä helppoa? Tämän nuoren säveltäjän teos kuulostaa kyllä upealta!

    Reply
  • 11.1.2018 at 13:11
    Permalink

    Hyvä kirjoitus! Lähes kaikki mainitsemasi sovellukset ovat jollain tavalla tuttuja myös itselleni, ja mielestäni tällaiset tutkimukset / artikkelit helpottavat huomattavasti itselle sopivien appien etsimistä ja myös niiden käyttöön ottamista.

    Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *