Rock On! – musiikin historiaa pelaten

Aiheenani on musiikin historian oppimiseen kehitetty mobiili-applikaatio ”Rock on! -A SongPop Adventure”.

Rock on! on luonteeltaan triviavisailu-tyyppinen peli joka toimii parhaiten puhelimella ja tableteilla. Peli käynnistyy äänimaisemaltaan käynnistyssivulla kuin toivottaen tervetulleeksi live-keikalle, jossa on jo täysi rokin rähinä päällä.

 

Itse pelin voi aloittaa Level 1:llä joka sisältää Rock Anthems-kategorian. Pelissä on tarkoitus tietää tai arvata vähintään viisi oikeaa vastausta kymmenestä rokin klassikkobiisistä. Kappaleet alkavat soida helposti tunnistettavasta kohdasta n. 10 sekunnin ajan. Pelikysymyksissä tulee tietää joko biisi tai vaihtoehtoisesti kappaleen esittävä bändi tai artisti. Ensimmäisinä pelikysymyksinä oli mm. tunnistaa kappale Nirvanan ”Smells like teen spirit” tai Lynyrd Skynyrd kappaleesta ”Sweet home Alabama”. Ensimmäistä vaihetta seuraa oikeiden vastauksien listaus, joista lähtee myös suora linkki iTunesiin. Kaupallinen puoli ja kappaleiden myynnin edistys on tällä tavalla huomioitu myös. Kaupallisuus tuli pelissä kyllä voimakkaasti esiin muutenkin. Pelissä pystyi etenemään ilmaisen applikaation avulla, mutta välillä tarjottiin mahdollisuutta jatkaa nopeammin eteenpäin maksamalla. Ilmaisessa versiossa ruudulle pompsahti usein myös mainoksia, joista pääsi myös eroon ottamalla käyttöön maksullisen peliversion.

        

Level 2 pitää sisällään Classic Rock hittejä. Level 3 siirtyy 1990-luvun hitteihin, Level 4 taas 1980-luvun kysymyksiin jne. Tätä tehtävää varten jaksoin pelata levelille 16 asti, koska näytölle ilmestyi jossain vaiheessa tasoja aina Level 96:n asti.

Pelin käyttötarkoitus on visailun aikana soittaa aikakausittain jaettuna yli 3000 rockhittiä. Peli tuo kuuluviin biisi kerrallaan musiikin historiaa aikansa suosituimpien hittien muodossa. Mielekkään oppimisen edellytyksistä peli sisältää mielestäni ainakin mielekkään tavan oppia ja pelillisyys tuo oppimiseen flow-tilaa, kun pääset etenemään leveliltä toiselle. Tälllaisessa lyhyehkössä kokeilussakin jo huomasi pelillisyyden hyvänä puolena psykologisen ulottuvuuden, jossa halu edetä eteenpäin, pyrkimys tietää ja onnistua pelissä ja innostuminen asiasta, sitouttaa pelaajan oppimaan lisää.

Kun aiheena on musiikin historia mikä lähtökohtaisesti aiheena kiinnostaa ja josta on pohjatietoa, koin pelin substanssiin intohimoa. Pelin kevyehkö sisältö kuitenkin aiheutti sen ettei osaaminen tämän myötä merkittävästi lisääntynyt, mutta toki opin uusiakin kappaleita pelin myötä, varsinkin uudemman musiikin osalta. Pelissä on mahdollisuus haastaa myös kaveri pelaamaan omalla mobiililaitteella, joten jos peliä kokeilisi yhdessä jonkun kanssa, se voisi tuoda myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Visailupeli on kuitenkin ennen kaikkea hauskaa ajanvietettä.

Arvelen musiikin historian opiskelun toteutuvan monessa oppilaitoksessa perinteisesti diojen, musiikin kuuntelun ja dokumenttien katselun raamittamana. JAMK:n Play-hankkeessa on tutkittu pelillisyyden mahdollisuuksia musiikin historian opiskeluun.

https://www.oomc.fi/pelillisyys/01-historia/

Pelillisyyteen liittyvistä käsitteistä Rock On sisälsi ”Onboarding” eli pelatessa oppimisen, koska opit joko välittömästi tai toiston kautta kappaleiden tai bändien nimiä. Pelin tehtävänanto oli sinänsä helppo, koska ei puhuta kovin syvällistä ajattelua vaativasta ”strategiapelistä” vaan yksinkertaisesta visailusta, jossa kuitenkin voi edetä tasolta toiselle ja saavuttaa pisteitä. Myös tulostaulukko ja ranking-listaus on mahdollista jos pelaa kaverin kanssa tai haluaa jakaa pelituloksensa sosiaalisesa mediassa (pelistä löytyy share-toiminta esim. Facebookiin). Peli antaa myös palautetta pelaajalleen kannustamalla ja kehumalla: ”Awesome!” ”Cool!” pelaajan onnistuttua, joten sekin on seikka joka tsemppaa pelaamaan eteenpäin.

Huomasin tässä kohti ajattelevani että on vähän surullistakin ajatella, että jollekin tällaisen pelin kautta saatu kehu onnistumisesta voi olla ainoa paikka mistä saa positiivista palautetta, jos esim. koulumenestys ei ole hyvää tai et menesty vaikkapa urheilussa tms. Tämäkin on hyvä muistaa, kun pelaamisesta ja mobiililiaitteila roikkumisesta puhutaan nykyään hyvin kriittiseen sävyyn aikasyöppönä ja turhanpäiväisenä asiana. Yleisesti ottaen tietokone- tai mobiilipelissä menestyminen voi olla jollekin iso itsetuntoa vahvistava tekijä.

Päämääränä Rock On -pelissä näkisin olevan kuitenkin musiikin historian oppiminen biisien kautta. Tästä syystä valitsin tämän peliapplikaation, koska koen että voin hyödyntää tätä työssäni kansanopistossa. Sisällön puolesta peli sopii opetukseeni afroamerikkalaisen musiikin historian tunneilla, mutta myös ”välipalana” muille kulttuurilinjoille pitämilläni tunneilla.

Varmasti nämä pelillisyyteen liitettävät käsitteet ja oppimisen edellytykset toimivat myös ei-digitaalisina runkoina oppitunneilla. Pelillisyyttä voisi hyödyntää esim. tavoitteiden asettamisen ja tulosten seuraamisen suhteen enemmän. Tavoitteita asettaessa voitaisiin yhdessä määritellä palkinto, joka odottaa kun tavoitteet on saavutettu. Leikkimielinen kilpailu tai ”ranking”-lista voisi olla myös hyvä ajatus joillakin tunneilla, kunhan opettaja on tarkkana että se motivoi opiskelijoita, eikä lannista. Visailu-pelejä voisi kehittää aihepiireiltään ja sisällöiltään niin, että opiskelijoiden erilainen osaaminen pääsee näkyviin. Esimerkiksi musiikin historian esitelmiä tehtäessä opiskelijat voisivat laatia Kahoot-kyselyn tai vastaavan, jossa opettaisivat musiikin eri tyylilajeja, tyylipiirteitä tai radiohittilistauksia vuosien varrelta Rock On- pelin tapaan.