Tervetuloa sävellystehtaaseen!

Olen ollut koko kuluneen lukuvuoden tiukasti mukana työpaikkani Kainuun musiikkiopiston opetussuunnitelmatyössä. Uuden opetussuunnitelman tavoitealueista etenkin säveltäminen ja improvisointi on herättänyt paljon keskustelua opettajien keskuudessa. Varmaankin siksi, että uusi taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelma edellyttää opettajilta improvisoinnin, säveltämisen ja sovittamisen perustaitojen opettamista kaikille oppilaille. Ei siis vain niille, joille improvisointi tai säveltäminen on luontevaa ja jotka ovat siinä jopa itseohjautuvia. Tämä taas tarkoittaa, että kaikilta musiikkiopistojen opettajilta on löydyttävä jatkossa entistä enemmän erilaisia tapoja ja työkaluja säveltämisen ja improvisoinnin opettamiseen erilaisille ja eri-ikäisille oppijoille.

 

Nämä keskustelut mielessäni valitsin tämän blogikirjoitukseni aiheeksi Kids Music Factory -sovelluksen. Sovellus on saatavissa iOS-laitteille hintaan 3,49 €. Sovelluksen ikäsuositus on 4+, ja sen kohderyhmäksi ilmoitetaan 6-8-vuotiaat. Mukaan sovellusta testaamaan otin 4- ja 8-vuotiaat testioppilaat, ja heidän tuotoksiaan on kuunneltavissa kirjoitukseni loppupuolella.

 

Sovellus jakautuu kahteen toisistaan melko irralliseen osaan: omien sävellysten tekemiseen sekä tuttujen melodioiden soittamiseen. Säveltää voi joko sovelluksen omaa koskettimistoa käyttäen tai erilaisia ääniä ja efektejä nuottiviivastolle vetäen. Koskettimet on nimetty solmisaationimillä, ja koskettimia koskettaessa vastaava sävel soi pianosoundilla ja ilmestyy nuottina nuottiviivastolle.

 

 

Koskettimiston lisäksi tarjolla on erilaisia soitinten, eläinten, ajoneuvojen ja ”olioiden” ääniä. Säveltäminen tapahtuu ääniä vastaavia kuvakkeita nuottiviivastolle vetämällä. Oman sävellyksen taustalle voi valita taustamusiikin sovelluksen omasta valikoimasta, josta löytyy taustat kahdellekymmenelle tunnetulle sävelmälle (Tuiki, tuiki tähtönen, Maijan karitsa jne.). Lisäksi valittavana on kuusi erilaista teemakuvaa nuottiviivaston taustalle. Omaa sävellystä voi tietenkin kuunnella, sen voi tallentaa ja myös jakaa helposti sähköpostilla.

 

Sovelluksen valikoimasta löytyvien tuttujen sävelmien melodioita voi myös opetella soittamaan koskettimistolla. Tästä muodostuu sovelluksen toinen osuus. Myös tässä koskettimet on nimetty solmisaationimillä, ja pelaajan tehtävänä on koskettaa oikeita koskettimia oikeassa rytmissä samalla, kun vastaavat nuotit kulkevat nuottiviivastolla.

 

 

Jokaisen sävelmän jälkeen pelaaja saa pisteet sekä yhdestä kolmeen tähteä sen mukaan, miten hyvät pisteet ovat. Pisteitä voi halutessaan yrittää parantaa soittamalla saman melodian uudestaan. Pisteet eivät tallennu mihinkään, mutta pelaajan saamat tähdet näkyvät jokaisen melodian kohdalla. Sen lisäksi, että Kids Music Factory -sovelluksen soittamisosio opettaa pelaajaa soittamaan tietyn melodian koskettimilla, se opettaa myös solmisaationimiä ja melodian hahmottamista nuottiviivastolla. Melodioita on kuitenkin vaikeaa saada soitettua rytmisesti tarkasti, vaikka oikealla pianon koskettimistolla sen osaisikin, ja tämä näkyy pisteissä. Sovelluksen käytettävyys ei siis ole paras mahdollinen.

 

Suurin puute on kuitenkin se, ettei peli varsinaisesti etene mihinkään. Haastavampia tasoja ei ole, ja 8-vuotiaan testioppilaan kanssa sovellusta kokeiltuani voin kertoa, että sovelluksen kaksikymmentä sävelmää on hyvin nopeasti soitettu läpi parhaalla mahdollisella tuloksella eli kolmella tähdellä. Pelaajan mielenkiinto loppuu viimeistään tähän, ja todennäköisesti se loppuu jo paljon aiemmin. Sovelluksessa harmittaa myös se, että pelaajan saamat pisteet eivät tallennu mihinkään eikä niistä muodostu rankingia, jonka avulla pelaajat voisivat kilpailla keskenään. Sovelluksen soittamisosio ei herätä pelaajan motivaatiota eikä sitouta pelin pariin pitkäksi aikaa, kun toiminnalla ei ole mitään pitkäjänteisempää päämäärää tai merkitystä. Ei ainakaan sellaista, joka saisi 6-8-vuotiaat innostumaan.

 

Sovelluksen sävellysosio sen sijaan tekee säveltämisestä silkkaa leikkiä, ja vieläpä hauskaa sellaista. Varsinaisia pelillisiä elementtejä säveltämisosiosta ei juurikaan löydy; tasoja, pisteitä tai mittareita ei ole, eikä omista sävellyksistä saa muuta palkintoa kuin onnistumisen ja ylpeyden kokemuksen omaa uutta mestariteosta kuunnellessa. Ja hei, se juuri onkin tässä sovelluksessa se juttu!

 

Leikillisessä oppimisympäristössä tapahtuvan toiminnan tavoitteena on paitsi edistää oppimista myös herättää mielenkiintoa ja innostusta toimintaa kohtaan. (Vilhelmiina Harju & Jari Multisilta)

 

Sovellus antaa kokemuksen säveltämisestä hauskana leikkinä, jossa ei voi tehdä vääriä ratkaisuja. Se voi toimia kiinnostuksen herättäjänä ja kynnyksen madaltajana silloin, kun säveltäminen tuntuu käsitteenä hieman liian isolta möhkäleeltä. Sovelluksen avulla säveltämisen voi aloittaa täydellisellä vapaudella, ilman kaavoja ja sääntöjä. Tarjolla olevat äänet ja niitä kuvaavat hahmot ovat niin houkuttelevan hauskoja ja inspiroivia, että jokainen pääsee varmasti alkuun. Säveltäjänä voi aina kehittyä paremmaksi, mielenkiintoisemmaksi tai hauskemmaksi, joten sovelluksessa kehittymisen yläraja ei aivan heti tule vastaan. Ja tavallaan ”edistyminen” seuraavalle tasollekin on mahdollista: 8-vuotias testioppilaani totesi jo ensimmäisen sävellyksen tehtyään, että tästähän pitäisi kirjoittaa oikeat nuotit, niin voisin soittaa tämän omalla soittimellani. 4-vuotias testioppilaani käytti mielellään kaikkein hassuimpia ääniä ja efektejä sävellyksissään, kun taas 8-vuotias valitsi useammin säveltämisvälineekseen koskettimiston ja halusi nuottiviivastolle oikeita nuotteja. Molemmat uppoutuivat säveltämiseen omalla tasollaan niin, että flow oli käsin kosketeltavaa. Lopputuloksena oli muun muassa 4-vuotiaan sävellys ”Juhlasankari”

 

sekä 8-vuotiaan ”Vappujuhlat”.

 

Positiivista Kids Music Factory -sovelluksessa on myös sen visuaalinen ilme, joka on suorastaan hellyttävän ihana ja hienosti lapsia inspiroiva. Soitinten äänet ovat tunnistettavia, ja eläinten ja ajoneuvojen äänet nuottiviivastolla riemastuttavan hauskoja. Vanhojen, tuttujen melodioiden taustojen lisääminen oman sävellyksen taustalle jälkikäteen tuntuu hieman hassulta, mutta toisaalta lapsista tuntui olevan hienoa, kun oman teoksen sai kuulla ihan ”oikean” säestyksen kanssa. Rytmien ilmaisumahdollisuus on sovelluksessa hyvin rajallista, ja käytössä on vain noin puolentoista oktaavin alue, mutta se ei juurikaan häiritse, kun tarkoituksena on vasta herätellä aloittelevan säveltäjän innostusta ja motivaatiota uuden kokeilemiseen ja oppimiseen.

 

Kanteleensoiton opettajana en näe Kids Music Factory -sovelluksen soittamisosiota omassa työssäni käyttökelpoisena; en käytä oppilaideni kanssa koskettimistoa enkä solmisaationimiä, eikä sovelluksen pelillisten elementtien herättämä vähäinen innostus ja lyhytkestoinen motivaatio testioppilaissani juurikaan vakuuttanut. Sen sijaan säveltämisen pedagogisena työkaluna sovelluksella tulee varmasti olemaan käyttöä erityisesti silloin, kun nuoren oppilaan rohkeus ja innostus säveltämistä kohtaan kaipaa herättelyä ja kannustusta.

 

Oppiminen on tehokkainta silloin kun oppiminen on hauskaa. (Lauri Järvilehto)

 

Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opiskelu perustuu pitkäjänteisyyteen, sitoutumiseen, kurinalaiseen harjoitteluun ja lukemattomiin toistoihin. Opintokokonaisuudet ovat perinteisesti olleet laajoja, jopa useita vuosia kestäviä, ja omaa edistymistä on usein vaikeaa huomata. Voiko oppiminen silti olla hauskaa? Toki voi, ja jos ei aivan joka hetki hauskaa, niin ainakin mielekästä. Järvilehto (2014, 27-28) esittelee kolme psykologista perustarvetta, joiden tyydyttäminen on tärkeää niin onnellisuuden kuin kestävän oppimisenkin kannalta: autonomian eli vapauden kokemus, kompetenssin eli osaamisen kokemus ja yhteenkuuluvuuden kokemus. Mielestäni nämä ovat juuri ne peruspalikat, jotka voivat tehdä musiikin oppimisestakin niin innostavaa ja mielekästä, että lapset ja nuoret jaksavat sitoutua siihen vuosikausiksi. Oppijan on saatava olla aktiivinen toimija, jolla on mahdollisuuksia vaikuttaa itse ohjelmistoonsa ja tavoitteisiinsa sekä itselleen tärkeäksi kokemiensa asioiden painottamiseen opiskelussaan. Opiskelu on jaettava sopiviin kokonaisuuksiin, joista jokaiselle yksilölle löytyy sekä haasteita että onnistumisen kokemuksia. Ja yhdessä tekemisen, yhteismusisoinnin, on oltava tärkeässä roolissa yksin puurtamisen rinnalla. Kaikkia näitä peruspalikoita muuten painotetaan uudessa opetussuunnitelmassa, joten taiteen perusopetuksella on toivoa!

 

Psykologisten perustarpeiden tyydyttämistä, sisäistä motivaatiota ja mielekästä oppimista tavoiteltaessa pelilliset elementit voivat hyödyttää musiikin opettamista ja oppimista paljon muulloinkin kuin säveltämistä kokeiltaessa tai digitaalisissa oppimisympäristöissä toimiessa. Työpaikassani otetaan ensi syksynä uuden opetussuunnitelman myötä käyttöön taito- ja tavoitetaulut, jotka mielestäni suorastaan tyrkyttävät mahdollisuuksia pelillistämiseen. Opiskelu on niissä jo valmiiksi jaettu pieniin osiin, tehtäviin ja osatavoitteisiin, ja oma kehittyminen ja edistyminen tasolta toiselle on helppoa hahmottaa. Palaute tehtävien ”suorittamisesta” näkyy oppijalle välittömästi, ja ”polku huipulle” eli tavoitteet ja päämäärät on selkeästi avattu. Kun näihin lisätään vielä opettajan toimesta visuaalisesti houkuttelevaksi tehty taitotaulun toteutus, kannustava palkitsemisjärjestelmä (tarrat, omat  toivekappaleet, oppimispelin pelaaminen jne.) ja yhteistoiminnallisuus muiden oppijoiden kanssa (esim. tehtävien suorittaminen yhteismusisointitunnilla), niin kaikki ainekset mukaansatempaavan oppimiskokemuksen saavuttamiseen ovat jo hyppysissä.

 

 

 

Lähteet

Harju, V. & Multisilta, J. 2014. Leikkien mutta tosissaan. Leikillä iloa oppimisympäristöön. Julkaisussa Oppiminen pelissä. Pelit, pelillisyys ja leikillisyys opetuksessa. Toim. Krokfors, L., Kangas, M. & Kopisto, K. Tampere: Vastapaino, 153-165.

Järvilehto, L. 2014. Hauskan oppimisen vallankumous. Jyväskylä: PS-kustannus.

Määräykset ja ohjeet 2017:12a. Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet. 2017. Opetushallitus. Viitattu 30.4.2018. http://www.oph.fi/download/186920_Taiteen_perusopetuksen_laajan_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017.pdf

https://www.oomc.fi/pelillisyys/04-luova/ Viitattu 30.4.2018.