VR-lasit opetuskäytössä

Oppiminen on viime kädessä tunnepeliä. Mitä yllättävämpi, oivaltavampi tai kokonaisvaltaisempi oppimistilanne, sitä varmemmin haluttu tieto jää päähän. Kirjoista pänttääminen ja luennoilla istuminen ovat olleet toimivia tapoja opiskella viimeisimmät tuhat vuotta, mutta pitäisikö niiden rinnalle ottaa vaihtoehtoisia, digitaalisuutta hyödyntäviä oppimismenetelmiä kuten virtuaalilaseja?

Virtuaalitodellisuudesta puhutaan lyhenteellä VR (Virtual Reality), kun AR-lyhenne puolestaan viittaa lisättyyn todellisuuteen (Augmented Reality). Virtuaalitodellisuus ei ole mikään uusi termi, sillä siitä on puhuttu tietokonepelien maailmassa jo useita vuosikymmeniä – reilusti ennen kuin termi nousi valtaväestön tietoisuuteen. Virtuaalitodellisuus on tiivistettynä innostava tapa kokea keinotekoisia ympäristöjä. Yh­dis­tet­ty to­del­li­suus eli MR (mixed reality) kattaa virtuaalitodellisuuden lisäksi todelliseen ympäristöön lisätyt virtuaaliset elementit ja virtuaalimaailmaan skannatut todellisen ympäristön elementit.

Virtuaalilasit

Kuvassa poika, joka käyttää virtuaalisilmikkoa.
Virtuaalisilmikko

Uudet VR-laitteet (Oculus Rift, HTC Vive, Samsung Gear ym.) toimivat päähän asetettavan virtuaalisilmikon läpi. Silmikossa on tarkka näyttö ja optiikka kummallekin silmälle sekä anturitekniikkaa, joka tunnistaa silmikon asennon. Anturit voivat seurata silmikon tai joissain VR-laitteissa käsissä pidettävien ohjainten paikkaa tilassa. Asettamalla silmikon silmillesi voit siirtyä välittömästi virtuaaliseen todellisuuteen, jossa ympäröivä maailma muuttuu hetkessä täysin uudenlaiseksi.

Kun käyttäjä katselee ympärilleen virtuaalisilmikon läpi, lähtee tieto hänen päänsä asennosta VR-sovellukselle, joka pyörii tietokoneessa tai puhelimessa. Tämän tiedon perusteella VR-sovellus luo jatkuvasti kuvaa virtuaalimaailmassa käyttäjän näkökulmasta. Kuva voidaan näyttää samanaikaisesti tietokoneen tai puhelimen ruudulla. Ympäristön kanssa voi olla vuorovaikutuksessa tarkoitukseen erityisesti kehitettyjen ohjainten tai omien käsien avulla. Käsien asentoa voidaan seurata erityisellä kameralla, jonka tieto syötetään VR-sovellukseen.

Käytössäni olivat Oculus GO -lasit (32 GB)+ ohjain, joiden hinta kirjoitushetkellä oli noin 270 euroa. Tutkin lasien käyttöä musiikin opetuksessa ja pyrin löytämään käyttökelpoisia sovelluksia opetuksen tueksi. Suurin osa runsaammin ominaisuuksia sisältävistä 360-kokemuksista olivat maksullisia. Tällä kertaa päätin keskittyä ilmaisiin sovelluksiin ja valitsin neljä hieman erilaista vaihtoehtoa.

1. Brainz music house

Brainz music house tarjoaa mahdollisuuden päästä kuuntelemaan kolmen erityylisen bändin esitystä soittajien keskellä. Esitys tuntui henkilökohtaiselta ja samalla oli mukava seurata muusikoiden soitinten käsittelyä ja aitoja reaktioita.

 

2. Music up close

Music up close päästää kuulijan seuraamaan neljän hengen kamariorkesterin soittoa läheltä. Soittajat myös kertovat itsestään ja soittamastaan musiikista sekä instrumenteista. Kappaleita löytyy muutamia mm. Händeliltä ja säveltäjistä lyhyet esittelyt.

 

3. Symphony vr line

Symphony vr line on peli, jossa johdetaan tahtipuikolla (ohjaimella) orkesterikappaletta mahdollisimman tarkasti rytmiä ja nyansseja seuraten. Johdettava teos valitaan noin kymmenen joukosta ja sitten vain pisteitä keräämään!

 

4. Beat saber

Beat saber yksi tämän hetken suosituimmista vr-peleistä. Koukuttavassa pelissä mäiskitään sapelilla ilmassa lenteleviä “biittejä” kappaleen rytmissä samalla pommeja ja esteitä väistellen. Viihdyttävä kokemus niin pelaajalle kuin sitä sivusta seuraavalle.

 

Johtopäätökset

Tällä hetkellä ilmaisohjelmat eivät mielestäni tuo mitään ratkaisevan uutta opetukseen. Orkesterin soittajien seuraaminen tai bändin esityksen kuunteleminen on toki avartavaa, jos se ei muuten ole mahdollista. Pelit voivat tuoda uutta virettä vaikkapa rytmien opiskeluun, mutta mielestäni ei mitään niin radikaalia, joka vielä mullistaisi perinteisen opetuksen. Oli vaikea löytää interaktiivisia sovelluksia eli suurimmassa osassa ilmaissovelluksista pääsee lähinnä seuraamaan bändin tai orkesterin soittoa ikään kuin sisältä päin, mutta käyttäjä ei voi itse vaikuttaa kappaleiden syntyyn, tekemiseen tms. Suurin osa peleistä taas on hyvin viihteellisiä eikä niiden opetuksellinen arvo ollut kovin korkea.

Virtuaalilasien käyttökokemus on kahtalainen. Uutuudenviehätys on käsin kosketeltava ja hauskoja videoita löytyy monista aiheista. Lasit ovat säädettävissä, mutta melko pian ne alkavat painamaan kasvoja. Joidenkin on todettu kärsivän pääkivusta, huimauksesta tai silmien aristuksesta vr-lasien käytön jälkeen. Erityisesti lasten kanssa on tarkkailtava, ettei kokemus ole liian intensiivinen. Isomman opetusryhmän kanssa tarvitaan useampia laseja ja tällöin hinta kipuaa kohtuullisen korkeaksi. Tällä kokemuksella käyttäisin opetusajan ryhmän kanssa toimimiseen ja konkreettiseen soittamiseen.

 

Tulevaisuuden näkymiä

Virtuaalitodellisuuden tulevaisuus on kuitenkin kutkuttavan lupaava. Mahdollisuudet musiikin saralla eivät ehkä ole rajattomat, mutta vähintäänkin runsaat. Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista soittaa bändinä eri puolilla maailmaa olevien opiskelijoiden kanssa tai kokonainen koululuokka voisi päästä lasit silmillä opiskelemaan vaikkapa rockin historiaa musiikin syntysijoille interaktiivisesti tutkien ja kuunnellen ja jopa alkuperäisten esiintyjien kanssa soittaen.

Näiden oppimismuotojen ehdoton valtti onkin se, että ne tuovat ihmisiä yhteen alasta riippumatta. Yhdistetyn todellisuuden teknologiat kehittyvät nopeasti yhä skaalautuvammaksi, ja se venyttää luokkahuoneen rajoja. Multi-player-toiminnot mahdollistavat myös sen, että useat opiskelijat voivat virtuaalitodellisuudessa työskennellä yhteisen haasteen äärellä reaaliajassa vaikka eri maanosista käsin.

Syrjäyttävätkö virtuaalitodellisuuslasit perinteisen oppimisen? Todennäköisesti eivät, eikä se liene suunnittelijoiden tavoitekaan. Virtuaalitodellisuuden luomat mahdollisuudet eivät ole pois perinteisestä oppimisesta, vaan pyrkivät rikastuttamaan oppimiskokemuksia ja tarjoamaan tehokkaita opetusvaihtoehtoja niille, joille perinteiset, jo käytössä olevat opetusmetodit eivät syystä tai toisesta toimi. Tulevaisuuden opetus on todennäköisesti jonkinlainen yhdistelmä eri oppimismenetelmiä. Parhaimmillaan uudet oppimisen digitaaliset muodot demokratisoivat opetusta, popularisoivat tiedettä ja tuovat innovatiivisuuden kaikkien ulottuville.

Lähteet

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus-ja-opiskelu-yliopistossa/jani-holopainen-teknologia-auttaa-tekemaan-oppimisesta-omannakoisen-elamyksen-josta-jaa-muistijalki

https://www.koulutus.fi/artikkelit/ar-ja-vr-lasit-opetus-ja-koulutusalalla-12931

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus-ja-opiskelu-yliopistossa/oppiiko-vr-lasit-paassa-paremmin-virtuaali-ja-yhdistetty-todellisuus-ovat-pian-arkea-opetuksessa

https://www.bbc.com/news/business-38795190

3 thoughts on “VR-lasit opetuskäytössä

  • 9.1.2020 at 15:16
    Permalink

    Mielenkiintoisia ideoita, mutta hieman jää sellainen kuva että koko genre on vielä alkuvaiheessa. Ehkä tulevaisuus tuo mukanaan musiikin opettamiseen paremmin sopivia pelejä/ohjelmia.

    Reply
  • 9.1.2020 at 15:30
    Permalink

    Kiitos Hanne. VR-hommasta ainakin musiikin opiskelun kanssa tulee ehkä enemmänkin viihde-elektroniikkafiilis, kuin opetuskäyttöön soveltuva apuväline. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

    Reply
  • 9.1.2020 at 15:32
    Permalink

    Artikkeli oli kattava ja selvensi hyvin aihetta. En itse näe, että VR-laseista ainakaan tällä hetkellä olisi hyötyä musiikin opetuksessa.

    Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *