Kategoriat
Blogit Etäteknologiat Matalan latenssin ratkaisut Musiikin etäesittäminen Musiikin etäopetus

Matalan latenssin ratkaisut: Sonobus

Testasimme Sonobus-sovellusta yhdessä MUSE-hankkeen projektiryhmän kanssa.

Mikä Sonobus?

Sonobus on ilmainen, vapaasti netistä ladattava sovellus Macille, Windowsille, GNU/Linuxille ja iOSille. Se on tarkoitettu kahden tai useamman soittajan tai laulajan samanaikaiseen musisointiin eri paikoissa nettiyhteyden päässä. Etuna on hyvä äänenlaatu ja mahdollisuus lähes samanaikaiseen yhteissoittoon.

Sonobusin kautta ei kulje videokuvaa, ja sitä käytetäänkin usein yhdessä esim. videoneuvottelusovellus Zoomin kanssa. Ohjelmat eivät keskustele keskenään, vaan käyttäjällä pyörii koneellaan samanaikaisesti sekä Zoom että Sonobus.

Zoomista laitetaan mikrofoni ja kuuntelu pois päältä, jolloin sitä käytetään vain videokuvan jakamiseen, ja kaikki ääni siirtyy Sonobusin kautta. Näin teimme myös omassa testissämme työryhmän kanssa.

Sonobusin kaltaisia monen osapuolen välisiä äänen jakamiseen tarkoitettuja ohjelmia on muitakin, esim. Jamulus ja Cleanfeed, näistä on tulossa blogipostauksia tulevaisuudessa.

Lue lisää:

https://www.sonobus.net

https://zoom.us

https://jamulus.io

https://cleanfeed.net

Testausta

Testasimme Sonobusia käytännössä MUSE-projektitiimin kanssa. Ohjelman käyttöliittymä perustuu ryhmiin, jotka voivat olla joko julkisia tai yksityisiä. Kuka tahansa voi liittyä julkiseen ryhmään – esimerkiksi tämän kirjoitushetkellä yhdessä ryhmässä näyttää olevan käynnissä avoimet ZZ Top -jamit. Me puolestaan kokoonnuimme tiimimme kanssa yksityisessä huoneessa, jolloin kukaan muu ei sattumalta pääsisi eksymään paikalle. Yksityisen ryhmän voi varustaa myös salasanalla.

Projektitiimimme henkilöt sijaitsivat fyysisesti ympäri Suomea: Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Oulussa. Myös nettiyhteyksien nopeuksissa oli eroja, mikä on varmasti hyvin tavallinen tilanne. Sonobusin arkkitehtuuri on mallia peer-to-peer*, eli yhteys osallistujien välillä ei kulje kiinteän palvelimen kautta. Tästä syystä äänessä kuultava viive eli latenssi on eri pituinen kaikkien eri osallistujien välillä.

Käytännössä viive vaihteli sekä fyysisen välimatkan että nettiyhteyden nopeuden mukaan. Joidenkin kahden osallistujan välillä viive saatiin välillä suhteellisen pieneksi, joidenkin toisen kahden välillä se oli taas paljon pidempi. Ohjelman ilmoittama roundtrip-aika eri osallistujien välillä testisessiossamme oli välillä n. 60–120 ms.

* Lue lisää (peer-to-peer):

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vertaisverkko

Latenssi vs. äänenlaatu

Yhteissoiton sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat osallistujien välinen viive eli latenssi sekä äänenlaatu, joita pystyy hieman säätämään jommankumman eduksi. Lopputulos on usein käytännössä kompromissi: jos haluaa pienentää latenssia, joutuu myös kärsimään huonommasta äänenlaadusta.

Testasimme yhteissoittoa soittamalla kahden ja useamman ihmisen kanssa samaan aikaan ja vaihtelemalla soittajia. Latenssin soittajien välillä pystyi helpoiten toteamaan, jos yksi soittajista pysyy koko ajan omassa tempossaan eikä kuuntele muita. Sama toimii myös, jos yhdellä osallistujalla on metronomi ja muut pyrkivät soittamaan sen kanssa rytmissä. 

Latenssia on mahdollista säätää hieman pienemmäksi äänenlaadun kustannuksella. Omalta koneelta lähetettävän audion laatu on säädettävissä välillä 16–256 kbps/ch. Mitä pienempi luku, sitä pienempi latenssi ja heikompi äänenlaatu. Testasimme käytännössä ja ainakin testiolosuhteissa kaikkein heikoimmalla laadulla (16–24 kbps/ch) äänenlaatu muuttui jo käytännössä käyttökelvottomaksi. Lisäksi on mahdollista muuttaa jokaisen kahden osallistujan välisen yhteyden “jitter bufferia”, joka säätelee sitä, kuinka paljon yhteyden drop-outit vaikuttavat äänenlaatuun.

Esimerkki Sonobus-sessioon tarvittavista laitteista.
Kuva: Juha Kujanpää

Johtopäätöksiä

Testin perusteella Sonobus ei vielä aivan sovellu rytmiseen yhteissoittoon.

Vaikka latenssia saakin hieman pienennettyä äänenlaadun kustannuksella, on sitä silti eri soittajien välillä liikaa. Jos soittajia on useampi kuin kaksi, lisähaasteita muodostuu siitä että viipeet ovat kunkin osapuolen kohdalla eri pituisia. Jos soittajat kuuntelevat toisiaan ja yrittävät mukautua toistensa tempoon, käy niin että soitettava kappale pikku hiljaa hidastuu ja hidastuu.

Sonobusista on kuitenkin paljon etuja verrattuna pelkkään Zoom-yhteyteen. Varsinkin äänenlaatu sekä äänen stereokuva oli todella miellyttävä normaaliin videoneuvotteluun verrattuna. Toisin kuin Zoomissa, Sonobusissa useampi ihminen voi puhua samaan aikaan ilman että ohjelma katkaisisi muiden puhujien ääntä pois.

Jos pidät soitonopettajana instrumenttitunteja Zoomin välityksellä, saat suhteellisen pienellä vaivannäöllä parannettua äänenlaatua ja helpotettua kuuluvuutta kumpaankin suuntaan merkittävän paljon. Tämä edellyttää että sekä oppilas että opettaja asentavat Sonobusin omalle koneelleen.

Sonobus tukee myös audiotiedostojen latausta, tallennusta ja soittoa. Yhden osallistujista on mahdollista esim. soittaa taustanauhaa omalta koneeltaan, jolloin muut voivat soittaa tai laulaa sen päälle. Yhteissoittosessio on myös mahdollista tallentaa koneelle talteen paitsi kokonaisena stereomiksauksena, myös moniraitoina, jolloin jokaisen osallistujan audio tallentuu omana yksittäisenä wav-äänitiedostona. Nämä voidaan sitten tarvittaessa vaikka avata myöhemmin DAW:issa ja editoida edelleen.

Kokeile itse!

Sonobus on varsin helppokäyttöinen, ja sitä on helppo testata käytännössä itse. Ennen ensimmäistä käyttökertaa ohjelma ladataan osoitteesta www.sonobus.net, ja asennetaan omalle koneelle. Kun ohjelman käynnistää, on hyvä tarkistaa että käytettävät ääniasetukset (sisääntuleva ääni sekä kuuntelu) ovat oikein.

Kuuntelussa kaikkien osapuolien on käytettävä kuulokkeita, muuten ääni rupeaa kiertämään kaiuttimien kautta. Langattomat bluetooth-kuulokkeet taas saattavat osaltaan lisätä viivettä, joten kuulokkeiden olisi hyvä olla johdollista mallia.

Mitä nopeampi nettiyhteys on käytössä, sitä pienempi viive on osallistujien kesken ja sitä paremmin Sonobusin käyttö toimii. Langaton wifi-internetyhteys hidastaa yhteissoittoa paljon, joten on parasta jos tietokone on kytketty nettiin ethernet-kaapelilla suoraan reitittimestä tai kaapelimodeemista.

Plussat

  • ilmainen, asennettavissa useille alustoille ja helppo ottaa käyttöön
  • perinteisiin videoneuvottelualustoihin verrattuna äänenlaatu todella hyvä ja miellyttävä
  • mahdollisuus soittaa esim. taustanauhaa tiedostona omalta koneelta niin, että opiskelija soittaa siihen päälle
  • mahdollisuus tallentaa huoneessa olijoiden soittoa/laulua sekä stereomiksauksena että halutessa lisäksi myös raita kerrallaan

Miinukset

  • latenssi eli viive eri henkilöiden välillä vaihtelee, mutta se on lähes poikkeuksetta liian suuri rytmiseen yhteissoittoon.
  • latenssia on mahdollista pienentää äänenlaadun, mutta myös helppokäyttöisyyden kustannuksella – tällöin joudutaan väistämättä sukeltamaan syvemmälle parametreihin ja asetuksiin.
  • ohjelma on tarkoitettu ainoastaan äänen siirtoon, joten jos haluaa nähdä muut osallistujat, on käyttettävä lisäksi samaan aikaan esim. Zoomia
Euroopan unioni - Euroopan sosiaalirahasto
Vipuvoimaa EU:lta
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Juha Kujanpää
Juha Kujanpää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *