Etäopetuksen käsitteistä

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö musiikinopetuksen järjestämisessä, katsaus terminologiaan

Etäopetus

Tieto- ja viestintätekniikan tuella toteutettavan opetuksen teoreettista keskustelua leimaa käytettyjen käsitteiden vakiintumattomuus ja runsaus. Yksi vanhimmista suomenkielisistä termeistä on etäopetus. Tämä johtui pitkälti kansainvälisistä käytännöistä. Englannin distance learning, saksan Fernstudium tai Fernunterricht ja ruotsin distansundervisning tukevat termin käyttöä myös suomen kielessä. Käsitteessä korostuu opettajan ja opiskelijan välinen maantieteellinen etäisyys. Etäopetus on (Gradian määrittely 2020) opetusta ja ohjausta, jossa opettaja ja opiskelijat (tai osa opiskelijoista) ovat fyysisesti eri tilassa, mutta opetusta ja oppimista tapahtuu pääosin samanaikaisesti. Etäopetusta voidaan toteuttaa erilaisten teknologioiden välityksellä esim. videoneuvottelu, oppimisympäristöt ja viestintävälineet kuten puhelin, sähköposti ja tekstiviestit sekä sähköiset esitystaulut.

Monimuoto-opetus

Yksi termi on monimuoto-opetus. Professori Seppo Tella tiivistää monimuoto-opetuksen ajatuksen seuraavasti: ”Verkko-opetuksessa yhdistyvät ’kasvokkainopetus’ ja verkkopohjainen opetus symbioottiseksi monimuoto-opetukseksi, joka on enemmän kuin kumpikaan yksinään (Tella & al, 2001, 13.).” Vastaavaa termiä ei ole muissa kielissä. Lisäksi termi ei tuo esille etäopetuksen osuutta. Kyse voi olla mistä tahansa opetuksesta, jonka toteuttamiseen käytetään useita opetusmenetelmiä. Monimuoto-opetuksesta puhutaankin nykyään enää harvoin.

Avoin oppiminen

Avoin oppiminen viittaa opintototeutusten mukautumiseen opiskelijan räätälöinnin perusteella (Lewis & Spencer 1986, 38). Tässä mallissa opiskelija päättää, miksi, mitä, kuinka, missä ja milloin hän opiskelee. Tällaisia toteutuksia en ole musiikinopetuksen saralta löytänyt.

E-oppiminen ja virtuaaliopetus

Heikkoja nimityksiä ovat mm. e-oppiminen ja virtuaaliopetus. Ensimmäinen ei istu sisällöllisesti eikä kirjoitusasultaankaan suomen kieleen. Virtuaalinen tarkoittaa puolestaan englanniksi epätodellista ja näennäistä, mikä ei lisää termin uskottavuutta. Molempien käyttö on onneksi hiipunut.

Sulautettu oppiminen

Sulautettu oppiminen (blended learning) on sen sijaan ollut paljolti käytössä tämän vuosituhannen alussa. Se on monimuoto-opetuksen sukulainen. Sulautetussa oppimisessa korostetaan sympaattisesti etä- ja lähiopetuksen raja-aitojen ylittämistä ja niiden välisen jaottelun katoamista.

Verkko-opetus

Verkko-opetus käsitetään varsin laajasti ja määritellään se kattamaan kaikkia niitä toimintoja, joissa verkkoa ja/tai siinä olevia palvelimia käytetään suunnitelmallisesti opetuksen tukena (Palhomaa, S. 2004). Yleisesti verkko-opetuksen ajatellaan tarkoittavan (TaOKK 2007):

Hybridiopetus

Muutaman vuoden ikäinen termi on hybridiopetus. Sillä tarkoitetaan opetustilannetta, jossa opettajalla on opiskelijaryhmä samanaikaisesti läsnä opettajan kanssa samassa luokkatilassa sekä etäryhmä verkkoyhteyden päässä. Tämä tapa mahdollistaa oppimisen ja työskentelyn luokkatilassa olevan opiskelijaryhmän sekä etäopiskelijan tai etäryhmän välillä samanaikaisesti. (Gradia 2020) Vaikka nimitys on uusi, on järjestely vanhaa perua. Helsingin yliopisto järjesti 1994–1997 Kilpisjärvi-projektin, jossa Helsingin II normaalikoulun ja Kilpisjärven koulun yläasteen oppilaat työskentelivät yhdessä videoneuvottelujärjestelmän avulla (Salminen, J. 1997)

Edellä mainituista termeistä verkko-opetus syleilee helposti koko tematiikkaa, ja olen käyttänyt sitä arkikielessä.

Nähdäkseni on joka tapauksessa niin, että erityisnimien käyttö tulee hälvenemään: musiikinopetus on musiikinopetusta, siinä vain käytetään tilanteen mukaan sopivia teknisiä keinoja apuna.