Oletko kuullut sanan samplaus (tai sämpläys, toim. huom.) musiikkiterminä? Mitä se oikeastaan tarkoittaa, ja mistä se juontaa juurensa musiikkiskenessä? Arvatenkin englanninkielen sanasta sample joka suoraan suomennettuna tarkoittaa sanaa näyte. Sanalla kuitenkin tässä kontekstissa viitataan nauhoitettuun ääneen jota käytetään osana musiikkiteosta.
Nykyään samplaus mielletään yhdeksi taiteenmuodoksi musiikintuottamisessa ja dj-ympyröissä. Samplaamisella on vahva historia etenkin rap- ja hiphop-kulttuurissa, mutta myöskin elektronisessa musiikissa.
Mitä se siis tarkalleen ottaen on? Sample voi olla mikä tahansa digitaaliseen muotoon muunnettu äänite. Kuitenkin yleisemmin termillä tarkoitetaan esimerkiksi perkussiivisiä sampleja kuten rummun ja symbaalien äänittämistä tai eri syntetisaattoreiden samplaamista. Toisin sanoen analogisen äänen tai soittimen mallintamista digitaaliseen muotoon.
Samplaaminen voi olla myös puhutun tai lauletun äänen tai vaikka pelkkien vokaalien, luonnonäänien tai muun ympäristön äänittämistä osaksi musiikkiteosta. Se voi olla myös kokonainen osa toisesta kappaleesta mikä on uudelleentuotettu osaksi jotain toista kappaletta.
Samplaaminen käytännössä
Täytyy huomauttaa, että samplaaminen ei sittenkään ehkä ole sinullekaan niin outo asia. Tänä päivänä iso osa soittimista ovat moderneja samplereita. Hyvä esimerkki samplerista on sähköpiano. Kun puhutaan kuitenkin samplerista tarkoitetaan sillä myös konkreettisen kontrollerin/työaseman lisäksi digitaalista sovellusta jota voidaan käyttää DAWin sisällä hyödyntäen midi-dataa. Samplaamisessa on monia eri tapoja ja käyttötaroituksia.
Samplaaminen termillä viitataan myös etenkin hiphop- ja elektronisen musiikin skenessä kokonaisien rumpukomppien, kitarariffin, 60-luvun hittikappaleen tai minkä tahansa vanhan äänitteen tallentamista sampleriin ja niiden looppaamista ja muokkaamista ja soittamista esimerkiksi midi-kontrollerilla. Sampleja voi siis soittaa erillisellä kontrollerilla ja -padeilla, eilaisilla sampleista rakennetuilla soittimilla kuten sähköpiano tai tietokoneen samplaamiseen tarkoitetuilla softilla.
Samplaamista nykypäivänä hyödynnetään myös jonkin verran musiikin opetuksessa. Mielestäni sitä pitäisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän varsinkin taiteen perusopetuksessa mm. yhtenä osa-alueena improvisoinnin opetusta. Samplaamalla ääniä esimerkiksi luonnosta tai mistä tahansa, voidaan synnyttää musiikkia, ja monipuolista äänimaailmaa.
Samplauksen lyhyt historia
Käsitteenä samplaus tai niin kutsuttu ”lainaaminen” tuli tutuksi jo 1900-luvulla jazz-muusikoiden keskuudessa. He saattoivat lainata soolo-osuuksiinsa toisten muusikoiden melodioita ja se nähtiin kunnianosoituksena toista muusikkoa kohtaan.
Samplaamisen historiassa isoa osaa sen kehittymiselle näyttelee Ranskalainen äänitaiteilija Pierre Schaffer ja Musique Concrète- genre 1940-luvulla. Tämä mahdollisti lopulta nauhurin keksimisen ja kenelle tahansa mahdollisuuden myös soundien manipulointiin ja käyttämiseen.
Samplaaminen yleistyi 70- ja 80-luvun vaihteessa. Aluksi se oli vinyylilevyjen ”manipulointia” live-tapahtumissa missä soundien ja looppien päälle räpättiin, laulettiin tai tanssittiin. 1970-luvun taite oli käännekohta hip-hop ja rap- musiikissa ja kulttuurissa. Samplaaminen yleistyi myös elektronisen musiikin skenessä.
Lain silmissä
Kun yhä usemapi rap-artisti alkoi musiikillaan saada yleisöä, sitä myöten myös rahaa alkoi virrata artistien taskuun. Samplauksen räjähdysmäisen nousun myötä 80- ja 90-luvulla alkoi myös kasvaa lakikanteet ja tekijänoikeusväittelyt.
Tänä päivänä teknologian nopean kehittymisen myötä oikeudelliset haasteet kasvavat. Kopioiminen ja muokkaaminen on kehittyneellä teknologialla myös eri mittakaavoissa kuin 80-luvulla. Vaikka samplaaminen mielletään yhdeksi taiteenlajiksi jota se onkin ollut ja on edelleen, on kuitenkin teknologian kehityksen myötä myös samplauksen muoto muuttunut siitä, mitä se oli vielä 70- ja 80-luvulla vinyyleitä levykaupasta metsästettäessä.
Yksi tuoreimmista tapauksista samplaamisen laillisuudesta nykypäivänä tuli käsittelyyn vuonna 2017 kun Saksasta pyydettiin EU:n tuomioistuimen päätöstä Kraftwerk-yhtyeen kanteelle. Yhtyeen kappaleesta Metall auf Metall joka julkaistiin vuonna 1977 oli saksalaiset tuottajat Pelham ja Haas samplannut kahden sekunnin rumpupätkän saksalaisen räppärin kappaleelle Nur Mir. Aikaisemmin Kraftwerk-bändi oli Saksan oikeusasteissa hävinnyt, sillä lainsäädäntö oli aikaisemmin mahdollistanut vapauden samplata muiden ääniteoksia ilman lupaa ja maksutta. EU:n tuomioistuimen päätöksellä vuonna 2019 Kraftwerk-yhtye voitti 20-vuotta kestäneen tekijänoikeuskiistan. Tuomioistuimen mukaan samplauksen käyttö toisesta kappaleesta vaatii tekijän luvan, ellei sitä ole muovattu tunnistamattomaksi. Myös Yhdysvaltojen oikeuskäytännössä on otettu vahvaa tekijänoikeussuojaa tukeva lähtökohta musiikin samplaamiselle.
Näin ollen tänä päivänä tarvitsee luvan toisen musiikin samplaamiselle ja jopa muutaman sekunnin kestävä rumpulooppi tai melodinen aihio voi olla tekijänoikeudella suojattua materiaalia.
Terminologiaa samplaamisesta
Samplaamisen tuloksena syntyneiden teoksien terminologiaa on usein ulkopuoisen vaikea ymmärtää. Moni termi johtaa juurensa vierasperäisestä sanasta, usein englannin kielestä, eikä useimmille ole olemassa suomennettua sanastoa. Mitä ihmettä tarkoittaa DJ:n julkaisema mixtape, remix tai mash-up?
Remix
Lähdetään liikkeelle sanasta ”original mix” joka edustaa alkuperäistä versiota kappaleesta jonka artisti on säveltänyt ja tuottanut. Yksinkertaista vai mitä? ”Remix” taas tarkoittaa uudelleen miksattua versiota alkuperäisestä kappaleesta. Siinä voidaan käyttää joitakin kappaleen osia mutta siihen voidaan myös sisällyttää uusia elementtejä ja musiikkityylejä. Se, kuinka paljon ”remix” muistuttaa alkuperäistä kappaletta on täysin tuottajan taiteellisen näkemyksen varassa.
Mixtape
Kun tuottaja, DJ tai artisti julkaisee kokoelman jo julkaistua musiikkia, mutta hänellä ei ole lupaa tekijältä, puhutaan sanasta ”mixtape”. Näiden myyminen ei siis ole sallittua. Voisiko siis kutsua laittomaksi versioksi kokoelmalevyistä?
Mash-up
Mash-up yleisesti tarkoittaa että kahta tai useampaa kappaletta on miksattu samalle äänitteelle päällekkäin. Mash-up on yhdistelmä kappaleita jotka voi olla myös eri genreistä. Näistä on tehty kokonaan uusi kappale. Esimerkiksi toisesta kappaleesta on lisätty lauluraita toisen kappaleen päälle.
Kieli kehittyy muodin ja vallitsevien trendien mukaan, joten ymmärrettävästi myös termien merkitys elää. Isoin ongelma terminologian käytössä on se, että niitä on usein käytetty eri skeneissä puhekielessä erilaisissa merkityksissä tai implikoimaan enemmän tai vähemmän ja eri merkityksessä sitä, mitä sanoilla on alkuperäisesti tarkoitettu. Tämä usein johtaa myös niin skenen sisällä olevan mutta varsinkin ulkopuolisen hieman hakoteille ja saattaa aiheuttaa hämmennystä.
Jotku tuottajat julkaisevat oman mash-upinsa joka on sittenkin re-editti tai ehkä remix ja oikeastaan lopulta sittenkin mash-up. Hetkinen, mikä re-edit? No, se tarkoittaa radiosoitossa kuultavaa versiota kappaleesta, joka on editoitu yleensä lyhyemmäksi versioksi alkuperäisestä kappaleesta. Kappaletta tai laulua on voitu kompressoida myös radioystävällisemmäksi kuuntelijoille.
Ajatuksille aiheita
”A good composer does not imitate; he steals”
Igor Stravinsky
Stravinskyn omaksuma säveltämisen käytäntö aiheutui 1800-luvun musiikkiestetiikassa ja sen originaalisuuden tavoittelemisessa suuren arvostelun kohteeksi. Yhtä kaikki, oli säveltäjän sisin ajatus lausumastaan mikä tahansa, nykypäivään peilaten, onko musiikin tekeminen tullut juuri tähän?
Arvostetaanko enää originaalin ja omantakeisen tuotannon tekemistä, enempää suhteessa vaikkapa remixiin, tai voiko sellaista uutta populaarimusiikin aikakaudella keksiä, mitä ei olisi jo jossain kuultu? Onko uuden keksiminen edes tarpeellista? Kehityksen kannalta ehkä. Enemmän ja vähemmän kaikki saavat inspiraation jostain jo olemassa olevasta, oli taiteenlaji mikä tahansa. Kuinka paljon itse lainasin tähän tekstiin? Lainasinko vai inspiroiduinko, missä menee raja hyvän ja huonon maun välissä?
Etenkin vuonna 2021 radiosoittojen kärkilistoille on vuosien hiljaiselon jälkeen noussut remix-kappaleet, uudelleenversiot vanhoista kappaleista sekä rap-biitit joissa on samplattu jotain vanhaa kappaletta. Taiteenlajina samplaus on moniuloitteinen ja mielenkiintoinen, monelle hieman hämärän peitossa oleva termi. Kuitenkin niin monen ihmisen arkipäivässä mukana. Lukijan kannalta toivottavaa olisi siis että artikkeli herättäisi keskustelua ja hieman aukaisisi silmiä samplauksen maailmaan.
Lähteet
https://en.wikipedia.org/wiki/Sampling_(music)
https://www.thomann.de/blog/fi/lyhyt-perehdytys-samplayksen-historiaan/
https://pakkanenlaki.fi/asiakastarinoita/159-onko-samplaaminen-tekijaenoikeusrikkomus
https://djworkshops.wordpress.com/how-to-dj/dj-jargon-or-glossary-of-terms/
https://areena.yle.fi/audio/1-4391259
https://muhi.uniarts.fi/igor-stravinsky-ja-absoluuttisen-musiikin-idea/
https://www.tunecore.com/blog/2016/08/music-sampling-breaking-down-the-basics.html
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006189435.html
https://yle.fi/uutiset/3-10900575
https://www.opettajantekijanoikeus.fi/2019/08/musiikin-samplaus-vaatii-luvan/https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/6955/Kaapro_Ville.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://imusician.pro/en/resources/blog/sampling-technology-effects-part-1
https://imusician.pro/en/resources/blog/sampling-technology-effects-part-2
https://yle.fi/aihe/ylex/soittolista