MUSE-hanke esitteli matalan latenssin LoLa-järjestelmää sekä itse hanketta Valtakunnallisilla Puhallinpäivillä 18.3.2022 Suomalaisen musiikkikampuksen Hannikaissalissa. Paikalla oli mm. puhallinmusiikin opettamisen ja esittämisen ammattilaisia.
Tämän asiantuntevan yleisön edessä kokeilimme ensimmäistä kertaa hankkeessa liveyleisön edessä tapahtuvaa ”mestarikurssitilannetta” LoLa-yhteydellä. Turussa huilisti Anna-Sofia Kallio soitti Mozartin G-duurikonserttoa (KV 313) ja Jyväskylässä orkesterin virkaa pianistina teki MUSE-hankkeen projektipäällikkö Nina Loimusalo-Lipiäinen. Opettajaksi lyhyeen mestarikurssituokioon olimme saaneet Jyväskylä Sinfonian huilistin Aapo Järvisen. Hankkeen asiantuntijat Sami Sallinen ja Timo Korhonen hoitivat LoLa-yhteydet ja tekniikan molemmissa päissä.
Tilanteessa kuva- ja ääniyhteydet toimivat hienosti: toisen osapuolen soiton ja puheen kuuli erinomaisesti. Äänessä esiintyi kuitenkin satunnaisia ”räpsyjä”, joita syntyy, kun latenssia eli viivettä pyritään minimoimaan kaikin mahdollisin keinoin. Näitä ääneen liittyviä haasteita tullaan vielä selvittelemään – ja toivottavasti ratkaisemaan – MUSE-hankkeen projektitiimin kesken.
Anna-Sofia oli yllättynyt siitä, miten hyvin LoLa-yhteissoitto toimi, ja hän kertoi olleen mahtavaa päästä soittamaan yhdessä välimatkasta huolimatta. Pianisti huomasi ilokseen, että reagointi solistiin mm. kuulonvaraisesti havaittaviin hengityksiin ja toisaalta visuaalisiin vihjeisiin yhtäaikaisissa lähdöissä oli mahdollista aivan samoin kuin normaalissa säestystilanteessa.
Aapo Järvisen ohjauksessa konserton ensimmäistä osaa onnistuttiin viemään lyhyessä ajassa uudelle tasolle, kun kiinnitettiin huomiota artikulointiin, fraseeraukseen ja tempon käsittelyyn. Opettajan ohjeisiin reagointi tilanteessa toimi niin ikään kuin soittaessa samassa tilassa.
Näytöissä onkin viiveen osalta suuria eroja: kun ns. pelinäytöissä viive on usein 1–2 millisekunnin luokkaa, on taulutelevisioiden viive pelitilassakin monesti yli viisi millisekuntia. Tämän vuoksi LoLa-yhteydellä musisoivien henkilöiden kannattaakin tarkkailla muualla musisoivien soittokavereiden kuvaa nopeimmasta tarjolla olevasta näyttölaitteesta (yllä olevassa kuvassa pianistin takana näkyvät pienet pelinäytöt). Puhallinpäivilläkin taulutelevisiota (kuvassa pianistin takana) käytettiin vain tilanteen havainnollistamiseen saliyleisölle.
Demossa ohjaavassa roolissa toiminut Aapo koki, että opettaja saisi etätilanteessa lisää visuaalista sujuvuutta, mikäli olisi mahdollista käyttää toista kameraa – nyt käytössä oli molemmissa päissä vain yksi kamera, joka oli suunnattu yhteissoiton vuoksi soittajiin. LoLa 2.0 mahdollistaa enintään neljän kameran käytön per LoLa-laitteisto, jolloin myös opettaja saa vaivattomammin visuaalisen yhteyden oppilaaseen. Tämän lisäksi useammalla kameralla on mahdollista tarjoilla erilaisia näkymiä soittotilanteeseen: pääkameran tueksi asetelluilla lisäkameroilla on mahdollista tarkastella vaikkapa rumpalin jalkatyötä tai pianistin pedaalityöskentelyä. Näitä LoLa 2.0-sovelluksen tarjoamia mahdollisuuksia on tarkoitus tutkia vielä MUSE-hankkeenkin aikana.
LoLa-demona toimineen yhteissoitto- ja opetustilanteen jälkeen Sami Sallinen piti yleisölle LoLa-esittelyn, jonka voit ladata itsellesi alla olevasta linkistä.
Lue lisää (LoLa-esittely): https://www.oomc.fi/muse/tutustu-julkaisuihin/#ohjeet > Sallinen, S. (2022). Johdanto LoLa-järjestelmään. MUSE-hanke. (suora linkki PDF-tiedostoon)
Lue lisää (LoLa-aiheiset artikkelit tällä sivustolla): https://www.oomc.fi/tag/lola/
Lue lisää (Valtakunnalliset Puhallinpäivät 2022): https://www.musiikkikampus.fi/valtakunnalliset-puhallinpaivat
Kirjoittajat haluavat lopuksi kiittää Puhallinpäiviä mahdollisuudesta tulla esittelemään, kuinka reaaliaikainen yhteissoitto onnistuu etäyhteydellä. Myös aktiivisesti kysymyksiä esittänyt yleisö ansaitsee erityiskiitokset.