MUSE-hankkeessa on toteutettu useita kyselyjä, joiden avulla on kartoitettu musiikin ammattilaisten etäteknologista osaamista koulutusten suunnittelua varten. Aiemmin on raportoitu sekä musiikin opettajille että musiikin tekijöille kohdennettujen kyselyjen tuloksia (ks. https://www.oomc.fi/muse/tutustu-julkaisuihin/#kyselyt). Näitä kyselyitä seurannut, musiikin esittäjille kohdistettu kysely sai vielä jatkoa yleisesti musiikin ammattilaisille osoitetusta striimaus- ja video-oppimateriaaliosaamisen koulutustarpeita kartoittavasta kyselystä.
Näiden kahden viimeisen kyselyn keskeisimmät tulokset raportoidaan nyt yhdessä, koska striimaaminen itsessään liittyy elimellisesti musiikin etäesittämiseen, ja toisaalta striimaaminen ja video-oppimateriaalin tuottaminen vaativat hyvin saman tyypistä osaamista ja kalustoa.
Yleistä kyselytuloksista
Striimaus- ja video-oppimateriaaliosaamisen kyselyyn vastasi 25 musiikin ammattilaista. Kyselyn määrälliset tulokset löydät alla olevasta linkistä. Musiikin esittäjien kyselyyn saatiin ainoastaan seitsemän vastausta, mutta sen laadulliset vastaukset keskustelevat hyvin striimaus- ja video-osaamisen kyselyn kanssa.
Lue lisää (Kysely video- ja striimausosaamisen koulutustarpeista musiikin ammattilaisille): video-_ja_striimiosaaminen_maarallinen_raportti.pdf (388 KB)
Striimaus- ja video-oppimateriaaliosaamisen kyselyyn vastanneista (n=25) seitsemällätoista (68 %) oli kokemusta musiikin video-oppimateriaalin tekemisestä. Opetusvideoita oli tehty lähinnä vain omien oppilaiden käyttöön (88 %). Kolmellatoista vastaajalla (52 %) oli kokemusta musiikkiesitysten striimaamisesta, ja striimit oli tehty yleensä julkiseen jakoon. Suosituin striimauskanava oli Youtube (8 vastausta) ja seuraavaksi suosituin oli Facebook live (4 vastausta). Muina julkaisukanavina nousivat Instagram live, Zoom, Panopto, sekä maksullinen palvelu tai asiakkaan omaan käyttöön julkaiseminen. Esittäjien kyselyssä nousivat esiin samat mediat.
Miksi video-oppimateriaaleja tai striimejä ei ole toteutettu?
Koulutusten suunnittelun kannalta oli kiinnostavaa, miksi video-oppimateriaalia ei oltu tehty, tai miksi musiikkiesityksiä striimattu. Osalla vastaajista ei ollut tarvetta video- tai striimitoteutuksiin. Teknologisen perusosaamisen tai tarvittavan kaluston puutteet nousivat kuitenkin 8/18 vastauksessa esiin. Nämä voivatkin kietoutua yhteen, kuten seuraavasta kommentista voidaan lukea:
Ei ole taitoa eikä välineitä. Kun ei ole taitoa, ei osaa hankkia oikeita välineitä.
Striimien osalta teknisen toteutuksen oli usein hoitanut joku muu. Striimituotantoja olikin tehty varsin vaihtelevalla henkilöresurssilla, joka vaihteli vastauksissa yhden ja kahdenkymmenen henkilön välillä. Rooleista mainittiin esiintyjien lisäksi ääniteknikko, kuvaaja, ohjaaja, ja digihenkilö. Toteutettujen striimien tilaratkaisut puolestaan vaihtelivat ulkoilmasta kirkkoihin ja muihin konserttitiloihin, mutta olipa striimejä toteutettu myös omassa olohuoneessa.
Musiikin esittäjien kyselyn perusteella etäesiintymisen haasteet liittyvät juuri edellä mainittuihin osaamisiin ja resursseihin: verkkoyhteyksiin, laitteisiin ja ajankäyttöön. Lisäksi huomiotiin vuorovaikutuksen haasteet etäesitystilanteessa. Etäesiintymisen eduiksi puolestaan laskettiin, että esiintyminen onnistuu kotoa käsin, itse musiikillisen suoritus on yleisöstä riippumatta samanlainen, ja tallenteelle esityksen voi ottaa uusiksi virheiden sattuessa. Mielenkiintoista oli, että etäesiintyjät kokivat saavuttaneensa kohdeyleisönsä hyvin. Erään vastaajan kokemuksen mukaan etäesitykset vaativat enemmän markkinointia, mutta toisaalta keikoille tuli uusia ihmisiä kansainvälisestikin. Vastauksissa tuli esiin sisällön ja musiikin välittämisen esiintymisen ja yleisön saavuttamisen ytimessä:
Tavoitin hyvin kohdeyleisöni. Ja luulen, että pitkä urani ja rautainen ammattitaitoni on syynä tähän. Osaan keskittyä olennaiseen, musiikkiin, tilanteessa kuin tilanteessa. Tiedän, että tekemällä parhaani, ja olemalla läsnä ja oma itseni, se välittyy kuulijalle. Seison musiikkini takana, ja minulla on sanottavaa.
Äänialan ammattilaisena minua kiinnostaa lähinnä se, miten tehdä laadukasta videokuvaa (lainaus kyselyvastauksesta)
Striimaus- ja video-osaamisen kyselyssä koulutusta kaivattiin eniten videokuvaukseen, videoeditointiin ja kuvakäsikirjoitukseen, mutta korkealle nousi myös audiotuotantoon, valaistukseen, julkaisemiseen ja tulonmuodostukseen sekä erilaisten mediaelementtien yhdistämiseen liittyvät osaamistarpeet. Vähiten koulutustarvetta koettiin pedagogiseen ja esitystilanteen käsikirjoitukseen liittyen; ammattilaiset hallitsevat siis oman tonttinsa, mutta tarvitsevat perusosaamista AV-tuotantoihin.
Varsinkin laitteistoon ja jakamiseen liittyvät seikat tuntuvat vaikeilta. Sisällöstä olisi paljonkin ideoita.
Koulutustarpeiden kuvaajasta käy selväksi myös, kuinka montaa erityyppistä osaamista ja huomioitavaa asiaa striimaamiseen ja video-oppimateriaalin tekoon tarvitaan:
Merkillepantavaa on, että kaikissa oheisen kuvaajan osaamisissa koettiin koulutustarpeita. Vapaa sana -osion avoimet vastaukset, sekä esittäjien kysely vahvistivat näkemystä striimauksen ja video-osaamisen peruskoulutuksen tähdellisyydestä musiikin ammattilaisille:
Aika nollasta lähdetään.
Kaikkiin edellä rastitettuihin olisi mukavaa saada jonkinlaista koulutusta (2 vastausta).
Hienoa olisi saada striimaamiseen kurssi ym.
Etäesittämisen hyödyt ja ansaintalogiikka?
Etäesiintymisestä ja striimaamisesta voi olla monitasoista hyötyä muusikolle. Esittäjien vastauksissa etäesiintymisten hyödyiksi koettiin faniläsnäolo ja uusien elämyskokonaisuuksien luominen, esiintymistaidon ylläpito, uusien ohjelmien kokeileminen, ilon tuottaminen, julkisuus ja yleisötyö, sekä oman mielen virkeänä pitäminen. Erään vastaajan mukaan korona-aikana etäkeikka oli myös yksi psyykkinen selviytymiskeino, ja mahdollisuus laajentaa omaa osaamistaan, tekemistään.
Oma ja merkittävä kysymyksensä musiikin ammattilaisille on tietenkin striimien ja muiden etäesitysten monetisointi, ja kysymys on akuutti toki myös video-oppimateriaalin tuottamisessa. Etäesittäjät ehdottivat ratkaisuksi mm. tv-ohjelmien kaltaisia rahoitusmalleja, mainosten myyntiä, kohtuullisia kustannuksia yleisölle sekä valtion tukea. Kriittiseksi koettiin tuotantojen riittävä laatu tekniikan ja verkkoyhteyksien suhteen, jotta etäkeikkoja kehtaa ylipäätään laittaa myyntiin.
