Kategoriat
Blogit Etäteknologiat Musiikin etäopetus Sähköisen oppimateriaalin tuottaminen Soiton- ja laulunopiskelun teknologia

Katsaus Youtuben musiikinopetussisältöihin

Tiesin tehneeni virheen lupautuessani tarkistelemaan kaikkea sitä, mitä voidaan mieltää musiikinopetusmateriaaliksi Youtubessa. Näin sieluni silmin kaikki määrittelyongelmat, laatukriteeristön vakiinnuttamisen ongelmat, tiedonhallintaongelmat sekä algoritmien ja klikkiansojen seassa soljumisen haasteet. Minulla oli kuitenkin jonkin verran musiikkilinkkejä jo entuudestaan tallennettuna, päätin aloittaa niistä ja katsoa mihin päädyn.

Eri kanavien kategorisoinnin alkuperäinen suunnitelmani tyssäsi siihen, kun tajusin että eri kanavilla on toki useammista aiheista sisältöjä. Siispä päädyin spreadsheetiin*, jossa äkkiseltään katseltuna mittava, mutta loppujen lopuksi liian suppea kokoelma sisältöjä päätyi aihe kerrallaan joka kanavan kohdalla ruksatuksi tai täytettäväksi soveltuvilta osin. Järjestelmääni toki jäi sokeita pisteitä, mutta vielä hienojakoisempaan kategorisointiin olisi mennyt joko useampi tiedosto tai muuten vaan liikaa henkilökohtaisia resursseja. Ongelmaksi muodostuivat muun muassa kanavat, jotka ajoivat jonkun musiikkityylin asiaa soittimensa kautta. Onko kyseessä silloin soitin- vai musiikkityylikeskeinen kanava? Vastaesimerkkinä kanavat, joiden soitin- tai laulunopetussisältö ei ollut erityisen tyylispesifiä.

* linkki artikkelin lopussa (toim. huom.)

Muita kipukohtia olivat yhtyeiden koot osana musiikkityylejä. Päätin, että mm. orkesteri ei ole erillinen soitin, ja että kuorolaulu on joko rytmimusiikin tai klassisen musiikin puitteissa tapahtuvaa laulamista. Myös lyömäsoittimet ovat lyömäsoittimia, ja akustinen kitara on akustinen kitara riippumatta siitä, soitetaanko sillä flamencoa, klassista vai fingerstyleä. Musiikkityyleissäkin päädyin rajoittamaan hakusanojen määrää tasapäistämisen ja suurpiirteisyydenkin uhalla. Muun muassa soul, disco ja funk tottelevat lyhennystä ”r ’n b”, vaikka kyseinen genre ei sateenvarjona edellä mainittuihin sopisikaan. Pop genrenä voi tarkoittaa lähes mitä vaan, sitä on tässä listauksessa käytetty yhtä ylimalkaisesti. Hard rock -puristit joutuvat tyytymään sanaan ”heavy” kuvattaessa kaikkea raskasta ja kovaäänistä kitaravetoista musiikkia. Tarkempia vihjeitä kanavan mahdolliseen sisältöön täytyy etsiä kuvaussarakkeista tai viimeistään kanavan linkin takaa. Poikkeuksena tasapäistämispolitiikkaan laitoin elitisminkin uhalla erilliset sarakkeet säveltämiselle ja biisinteolle, ensin mainitun viitaten enemmän kynä+paperia tai Sibelius/Finale -tyyppiseen työhön, jälkimmäisen ollen joko kitara kädessä tai Logicin piano roll edessä tapahtuvaa toimintaa. Sen sijaan sovittaminen sisältää myös orkestroinnin ja koskettimet kirkkourut.

Olin melko suurpiirteinen myös musiikkiteknologisissa sisällöissä. Äänituotanto käsittää niin äänittämisen kuin miksaamisen. Siinä missä voidaan olettaa, että bändisoitinsivulla opetetaan komppausta, niin voidaan myös olettaa, että musiikkiteknologisella kanavalla käytetään ja esitellään plugineja. Otsikko ”Elektroninen musiikin tuotanto” on aika ympäripyöreä, mutta se sisältäkööt kaikkea mitä moisen otsikon alla voi olla. Laitteistosta tai softasta pitäisi löytyä tarpeeksi vinkkejä kuvaussarakkeista, muilta osin tyydyin listan sarakkeeseen ”studio- ja äänitekniikka”, joka sisältää kaiken rautapuolen, mutta voi sisältää myös ohjelmia. Listan tarkempi käyttö edellyttää aihepiirien sisältä tarkempaa materiaalia etsittäessä hieman omaa viitsimistä: Etsimäsi soittimen materiaalia sisältävän sivuston otsikoiden selaamiseen, tai videot-valikon alkuun vierittämisen jälkeen ctrl-F:n tai cmd-F:n ja sen jälkeen tarkemman hakuehdon kirjoittamiseen ei kuitenkaan mene kauaa.

Siinä missä todella moni kanavista pyrkii olemaan porttina maksulliseen sisältöön YouTuben ulkopuolella, moni sisällöntuottaja-muusikko käyttää kanavaa samalla portfolionaan. Tämä ei toki ole ongelma niin kauan, kun opetusmateriaali erottuu otsikkotasolla muusta sisällöstä. Mahdollista esim. omaa sävellys- tai keikkamateriaalia ei kuitenkaan mainittu erikseen, ellei siihen ole selkeää perustetta. Opetuskanavaa ajallisesti taaksepäin vieritettäessä paljastuu kanavan tämän päivän tarkoitusta aiempaa sisältöä, joka voi olla mitä vaan. Tämäkään ei ollut hylkäämisperuste. Sen sijaan määrittelyongelma tuli haastattelujen, podcastien ja vierailijoiden kesken, sillä en halunnut kasvattaa ruksattavien kohtien määrää. Päädyin siis niputtamaan kaikki edellä mainitut dialogin alle, aivan kuten esimerkiksi miksaaminen ja masterointi ovat saman ruksin takana.

Valtaosa etsintäprosessistani toteutui YouTuben ehdotusten perusteella. Ehdotettuani hakukenttään jotain poimin silmämääräisesti laadukkaimmat päältä erillisille välilehdille, ja toistin prosessin jokaisen linkin kautta aina, kun vieraita tilinnimiä ilmaantui. Toimintani ei ollut erityisen järjestelmällistä, katselin sisältöjä eri pääsoitinten näkökulmasta, välillä hakujani täsmentäen.

Musiikin itseopiskelun näkökulmasta mikä tahansa musiikkia sisältävä video voi olla oppimismateriaali. Tämän tosiasian lukuun ottaminen olisi sisällyttänyt kaiken YouTubessa olevan levytetyn musiikin sekä keikkamateriaalin, joten tästä filosofiasta oli ensi alkuun luovuttava. Seuraava koetinkivi oli oppimateriaalin hieman tarkempi (mutta kuitenkin melko suurpiirteinen) määrittely pedagogista aikomusta sisältäväksi materiaaliksi. Tämä pesi pois ns. ”lifestyle-kanavat”, jotka ovat nykyään viihde- ja tuotantoarvoltaan erinomaista sisältöä, mutta eivät täytä oppimateriaalin määritelmiä ainakaan omasta mielestäni. On kyse sitten muusikon vlogista tai laite-esittelyyn keskittyvistä kanavista. Hyvin usealla kanavalla nämä kulkevat rinta rinnan opetusmateriaalin seassa, mutta jos kanavan sisältö koostui suureksi osaksi ei-pedagogis-orientoituneesta materiaalista jätin kyseisen kanavat ensisijaisen listauksen ulkopuolelle. Soiton- tai muuhun opetukseen keskittyneissä kanavissa pidin ensisijaisina kriteereinä ulosannin ja soittamisen/laulamisen tasoa, siltä osin, mitä ehdin sattumanvaraisen ja usein otsikkopohjaisen haarukoinnin perusteella niistä mielipidettä muistuttaa.

Kuva Sean Wilsonin video-opetustilanteesta
Tyypillinen pianonopetustilanne. Lähde: Sean Wilson Piano / Youtube.com

Soittimenomistajuussisältöjen ohella varoittavia merkkejä olivat tavaranvastaanotto-, reaktio- sekä nuotinnetut tai tabulaturisoidut, tai jopa millään tavalla nuotintamattomat covervideot ilman sen kummempaa selitystä tai ohjausta. Huumoricovereista puhumattakaan. Reaktiovideot ovat kummallinen trendi, jonka selvittämiseen tarvittaisiin psykologien apua, ja suhtaudun niihin erittäin negatiivisesti kaikilla liikkuvan kuvan sisällön osa-alueilla. Jostain syystä kyseinen videoasettelu on yleistynyt laulupedagogisilla kanavilla. Muutama kanava, joilla video koostui läpisoitetusta kappaleesta, jonka nuottia tai tabulatuuria voit videon edetessä seurata, jäi listoilleni silloin, jos voidaan olettaa itseopiskelijan pärjäävän sillä mitä näkee ja kuulee. Vastaesimerkkinä tosin täytyy mainita monet musiikillisesti ja ulosannin osalta pedagogisesti ansioituneet kanavat, joissa pyritään selättämään pieniä ja suurempiakin musiikillisia asioita käytännössä korvakuulolta, ilman esim. kielisoittimessa ruudun peilaamista, nuottikuvasta puhumattakaan. Tässäkin kohdassa korostuu videoiden kautta opiskelijan itsetuntemus sekä mahdollisen opettajan ennalta tapahtunut materiaalin haarukointi.

Ote Nahre Solin videovalikosta. Lähde: Nahre Sol / Youtube.com

Musiikinhistorian opettamisen näkökulmasta niin kutsutut videoesseet ovat myös ongelmallinen kategoria, sillä minulla ei ole aikaa tarkistaa faktoja eikä arvioida mielipiteitä niiden takana. Jätin kuitenkin muutaman niihin keskittyvän kanavan viihde- ja sivistysarvonsa takia toiselle sivulle makua antamaan. Sisällön ohella, pidin myös otsikoiden ja linkkikuvien klikkialttiutta sekä videoiden meemipitoisuutta ja editoinnin hektisyyttä myös yhtenä arvostelukriteerinä. Nämä tosin ovat subjektiivisia asioita, ja tunnustan olevani tässä asiassa vanhanaikainen. Sen sijaan kamerakulmien staattisuus tai paikoitellen vaikka valaistuksen puutteellisuus eivät minua haitanneet, kunhan opetettava sisältö ja opettajan ulosanti sekä demonstrointikyky ylittävät jonkun sillä hetkellä tunnepohjaisesti muodostuneen kynnyksen.

Näistä epätieteellisistä sekä tilastollisesti todennäköisesti kummallisista lähtökohdista listaukseni muodostuivat. Tietyt tyylit, kuten jazzkitara ja gospelpiano, tuntuvat korostuvan muita enemmän. En voi sille mitään, että edellä mainituista aiheista on niin paljon laadukasta materiaalia. On syytä mainita, että jokaisen musiikkityylin kautta erikseen hakeminen olisi tuottanut todennäköisesti paljon lisää erinomaista materiaalia, mutta potentiaalisten kategorisoitavien sivujen lähestyessä kolmeasataa kappaletta oli pakko ruveta jarruttelemaan. Yksittäisien sisältöjen hakemista voi itse kukin harjoitella YouTuben puolellaesim. sanaparilla ”[tyyli/aihe/soitin] tutorial” tai -lesson. Allaolevalla listalla klikkaa haluamasi otsikkosarakkeen yläpuolella olevan kirjaimen vieressä olevaa nuolta -> Järjestä A–Z. Tällöin kyseisen sisällön tulokset tulevat päällimmäisiksi, ja voit kohdentaa etsintäsi helpommin.

Linkki listaukseen (Google Docs):

https://docs.google.com/spreadsheets/d/10n5YCCWcIm444J1Nh6s6yx7seKCBP9u5ff7SCWNFtuM/

Älä myöskään unohda ”Kakkosdivari”-välilehteä, jolle olen koonnut esimerkkejä sinänsä onnistuneesta ei-pedagogisesta musiikkisisällöstä, sekä muutaman varoittavan tai kummallisen esimerkin. Toivotan kaikille opettavaisia hetkiä YouTuben parissa, toivottavasti nämä oman seulani läpäisseet esimerkit potkaisevat harrastusta alkuun tai jumiin jäänyttä soittouraa inspiraation myötä eteenpäin.

Euroopan unioni - Euroopan sosiaalirahasto
Vipuvoimaa EU:lta
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *