Musiikkiammattilaisen mukana kulkeva työasema 3/3 – oomc.fi

”Teknologian käyttäminen edistää musiikin oppimista.”

Pedagoginen näkökulma

Voidakseni kirjoittaa teknologia-avusteisesta musiikin oppimisesta, oivalsin olevan tarpeellista yrittää määritellä myös asiaa teoreettisesta näkökulmasta. Viitekehykseksi avaan termejä pedagogiikka, andragogiikka ja heutagogia, jotka kokemukseni mukaan auttavat hahmottamaan myös käänteistä oppimista, käänteistä luokkahuonetta sekä käänteistä arviointia, ja jotka liittyvät suoraan teknologian käyttämiseen oppimisen tukena.

Käsitteistä yleisesti

Pedagogia	Andragogia	Heutagogia
opettaja opettaa, oppilas opin saa	itseohjautuvaa	itsemääräytyvää
lineaarista	lineaarista	epälineaarista
synkronista	yksilöllistä	personoitavaa
luento-opetusta	sulautuvaa	ubiikkia oppimista

Pedagogiikka-termin kreikankieliset kantasanat ovat paidia (lapsi) ja ágō (ajaa, ohjata). Termi viittaa lapsen johtamiseen tai opettamiseen, joten pedagogiikan ajatellaan tarkoittavan opettajajohtoista oppimista.

Andragogiikka-termi juontuu kreikankielisistä sanoista andros (mies) ja ágō (ajaa, ohjata). Tällä termillä haluttiin tehdä ero pedagogiikkaan korostamalla aikuisen oppijan itsenäisyyttä, itsearviointitaitoja ja itseohjautuvuutta.

Heutagogia-termi perustuu kreikankielisiin sanoihin eaftós (itse) ja ágō (ajaa, ohjata). Heutagogian perusajatuksena on autonomisuus, itseohjautuva ja -määräytyvä oppiminen. Malli auttaa oppijaa kysymään: Mitä olen opiskelemassa. Kuinka hyvin opin? Mitä muuta minun pitää oppia ja mistä voin sen tietää? Siihen kuuluvat myös tiedonhallintataidot, yhdessäoppimisen taidot, kyky jakaa avoimesti omaa osaamistaan ja luoda omia oppimisverkostoja, sekä halukkuus muuttaa omia mielipiteitä ja uskomuksia. Heutagogiseen malliin liittyy myös ubiikki oppiminen (engl. ubiquitous computing). Kyse on oppijaa ympäröivästä sulautetusta tietotekniikasta, joka on keskenään verkottunutta ja huomaamattomasti toimivaa. Mikä tahansa voi olla oppimisympäristö ja ympäristöön sulautunut teknologia avaa käyttöliittymiä erilaisiin oppimistiloihin ja -tarpeisiin.

Käänteinen opetus

Käänteinen opetus tai käänteinen luokkahuone (engl. flipped classroom) on monimuoto-opetuksen muoto, jossa käytetään apuna verkossa olevia materiaaleja, jolloin varsinaisella oppitunnilla jää enemmän aikaa opettajan ja opiskelijoiden väliselle vuorovaikutukselle. Yleisimmin tämä toteutetaan antamalla opiskelijoille esitehtäväksi tutustua verkossa oleviin materiaaleihin ja niihin perustuvien tehtävien tekeminen.

Sanalla ”käänteinen” viitataan vastakohdan omaisesti perinteiseen pedagogiikkaan, jossa opettaja opettaa ja oppilas opin saa. Käänteisen opetuksen tavoitteena on saada opiskelijat tutustumaan uuteen asiaan ensin itsenäisesti, minkä jälkeen asian käsittelyä jatketaan yhdessä oppitunnilla. Käänteinen opetus korostaa siten opiskelijan omaa aktiivisuutta oppimisessa, opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta sekä teknologian että internet-resurssien käyttöä opetuksessa. Vaikka opettamisen muotoa on muutettu, toteutus etenee opettajan määräämässä tahdissa. Tästä näkökulmasta tarkastellen käänteinen opetus on perinteisen pedagogiikan sukulainen, koska opettaja määrittelee mitä ja missä järjestyksessä opiskellaan.

Käänteinen oppiminen

Käänteisessä oppimisessa (engl. flipped learning) on kyse omatahtisesta oppimisesta. Siinä opetuksen suunnittelua ohjaa oppijan roolia korostava ajattelutapa, siitä miten ja missä opitaan. Kyse on oppimisympäristöajattelusta, jossa opettaja pyrkii katsomaan oppimista oppijan silmin ja auttaa oppijaa tulemaan itsensä opettajaksi. Henkilökohtainen oppimisympäristö (engl. personal learning environment) on keskeinen käsite, joka tarkoittaa tässä yhteydessä kaikkia niitä tilanteita, tiloja, laitteita ja ohjelmistoja, joita oppija käyttää ja tarvitsee hallitakseen oppimistaan. Käänteisessä oppimisessa andragogia kohtaa heutagogian ja ubiikin oppimisen.

Käänteinen arviointi

Marika Toivolan lanseeraamassa käänteisen arvioinnin (engl. flipped assessment) käsitteessä on kyse avusta käänteisen oppimiskulttuurin rakentumiselle. Siinä huomio kiinnitetään arvioinnin pedagogisen tehtävän ytimeen. Tässä formatiivisen arvioinnin muodossa on yhtäältä kyse vastuullisesta opettamisesta, oppimisen raiteillaan pitämisestä ja avusta, jonka oppija saa tavoitteidensa saavuttamiseksi ja toisaalta siinä on kyse tuesta itseohjautuvuutta edistävän henkilökohtaisen oppimisympäristön rakentumiselle. Itseohjautuvuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä oppijan kykyä ohjata ja arvioida omaa oppimistaan. Itseohjautuvuus edellyttää itsearviointitaitoja, joiden kehittymistä edistetään itse- ja vertaisarvioinnilla. Itsearviointi pohjautuu oppijan asettamiin tavoitteisiin. Siinä on kyse oppijan oman oppimisprosessin valvomisesta ja oppimisen tukemisesta. Vertaisarvioinnin tärkein olemus on puolestaan toisten oppimisen tukemisessa, ei oppimisen arvostelemisessa. Vertaisarviointi auttaa oppijoita yhteisohjautumaan, olemaan kriittisiä valintojaan kohtaan sekä tekemään johtopäätöksiä sen perusteella, mitä toiset pitävät hyvänä tai huonona. Käänteisessä arvioinnissa itse- ja vertaisarvioinnin pääfokus ei ole tuotoksessa, eikä mittaamisesta itsestään tule missään vaiheessa tulostavoite. Käänteisessä arvioinnissa heutagoginen toimintatapa yhdistyy andragogian ideoihin.

Teknologia-avusteisesta musiikin oppimisesta

Professori Rikke Ørngreen Aalborgin yliopistosta on jo vuosia tutkinut videon käyttämistä oppimisen tukena. Tällä hetkellä, keväällä 2023 hän johtaa lasten ja nuorten musiikin verkko-opetusta kehittävää huhtikuun lopulla 2024 päättyvää hanketta. Hankkeessa pyritään sekä kehittämään että testaamaan verkko-oppimisen menetelmiä lasten ja nuorten musiikinopetuksessa.

Ensimmäisiä tutkimustuloksia on jo saatu: nuoren itsenäinen oman musisoinnin tallentaminen videolle innostaa harjoittelemaan ja kehittää itsereflektiotaitoja.

Vaikka Jorma Panulan kapellimestariluokalla käytettiin videotallennusta jo VHS-aikana, vaikuttaa siltä, että vasta nyt, kun jokaisella nuorella on älypuhelin taskussaan, tutkitaan videon käyttämistä pedagogisena työkaluna tieteellisin metodein.

Videon käyttämisestä lähiopetuksen tukena

Suosittelen käyttämään videota oppilaiden jokapäiväisenä harjoitteluapurina. Oppilas ohjataan tallentamaan ja jakamaan omaa musisointia älylaitteellaan. Suosittelen videoiden jakamiseen pilvipalveluita. Sopivia ovat esimerkiksi GoogleDrive, Dropbox, iCloud ja OneDrive. Tietoturva ja videon laatu on parempi kuin esimerkiksi WhatsAppissa, eikä erillisiä tiedostoja tarvitse lähettää.

Video on kätevä kotiläksyjen tallennustapa ja reissuvihkon korvaaja. Kun käytetään oppilaan älylaitetta, ei kannata kiinnittää liikaa huomiota äänen laatuun, vaan toimia matalalla kynnyksellä. Kännyköiden videotallennusominaisuudet ovat riittäviä ja lähtökohtaisesti ääntä ei videotallennuksessa kompressoida kuten reaaliaikaisessa WhatsApp-, FaceTime- tai Skype-videopuhelussa. Tosin soittotunnilla tulee vastaan tilanteita, joissa reaaliaikainen videopuhelu toimii oppimisen apuna esimerkiksi soittoasennon hahmottamisessa: opettaja soittaa videopuhelun oppilaan nuottitelineellä olevaan kännykkään tai tablettiin videokuvaten oppilasta tarvittavista kulmista. Tilanteen voi halutessa myös tallentaa.

Osan opettajan soitto- tai laulutunnin viikkoresurssista, esimerkiksi 5–10 minuuttia, voisi erottaa oppilaan lähettämän videon tarkastelua varten: oppilas tallentaa musisointiaan videolle soitto- tai laulutuntien välillä, jakaa tallenteen opettajalle, joka antaa palauttetta tavatessaan oppilaan seuraavan kerran. Metodin etuna on Ørngreenin tutkimuksessa ilmennyt tilanne: oppilas ei kehtaa lähettää ”huonoa”, vaan harjoittelee lisää ja tekee uuden tallennuksen.

Videoavusteinen lähiopetus

Tampereen ammattikorkeakoulun pianolaboratorio on esimerkki järeästä reaaliaikaista videota käyttävästä oppimista edistävästä ratkaisusta. Tilassa on kiinteästi asennettuja kameroita ja näyttöjä, joista soittaja voi nähdä itsensä eri kuvakulmista. Älylaitteiden parantuneet kamerat, edulliset hyvälaatuista kuvaa näyttävät televisiot toisiinsa yhdistettyinä tarjoavat samat herkut kuin Tampereen kiinteästi asennettu kokonaisuus. Itse käytän lähiopetuksen tukena kolmea kameraa: kaksi kännykkää (toinen tarkennettu vasempaan ja toinen oikeaan käteen) ja tietokoneen oma kamera, jota suuntaan tarpeen mukaan. Yhdistän kamerat OBS-sovellukseen, jossa vaihdan kuvakulmia Elgato Stream Deck -laitteen pikanäppäimillä. Kuva näkyy luokkani 55″ televisiosta. Opiskelija istuu vieressäni ja näkee soittoasentoni kolmesta kuvakulmasta fyysisen hahmoni lisäksi. Kameroilla saan yksityiskohtaista lähikuvaa sieltä mistä haluan. Nuottinäkymän Newzikistä olen myös yhdistänyt OBS:n kautta näkymään televisioruudulle. Opiskelijoiden palaute edellä kuvatusta toimintatavasta on ollut innostunutta. Opiskelijoiden mukaan eri kuvakulmat helpottavat oivaltamaan soittoteknisiä yksityiskohtia perinteistä tapaa sujuvammin. Kun tulee tarve opettaa etänä, edellä kuvattuun kokonaisuuteen lisätään äänilaitteet. Sama videokokoonpano toimii erinomaisesti etäopetuksessa.

Etäopetuksen sointi-ideasta

Opetustilanne ei ole levytys, akustiikan herkkuja tai efektejä ei tarvita, koska haluamme kuulla tarkasti sekä opiskelijan että opettajan sointia.

Oma instrumentti mikitetään niin, että ääni on tarkka ja kuivahko, koska oman huoneen akustiikka kertautuu vastaanottajan huoneessa.

Akustiikan kertautumista pyritään välttämään. Oman instumentin ominaisuudet, fyysinen koko ja soinnin voimakkuus vaikuttavat mikitykseen. Kun esimerkiksi trumpetti mikitetään kauempaa, silloin opettajan puhe ei kuulu riittävästi trumpetin mikrofonista. Ratkaisu tähän on käyttää erillistä puhemikrofonia, joka on opettajan käden ulottuvilla tai vaatteeseen kiinnitetty napinläpimikrofoni. Puhemikrofonissa olisi hyvä olla kytkin, jolla mikin saa pois päältä kun trumpettia taas soitetaan.

Kissa repi nuotit

Pilveen tallennetut diginuotit eivät koskaan ole hukassa. Pilvipalveluna toimiva Newzik-sovellus on osoittautunut todella monipuoliseksi oppimista tukevaksi työkaluksi. iPadissa natiivisti toimiva sovellus toimii myös verkkoselaimella missä tahansa laitteessa käyttöjärjestelmästä riippumatta. Selainversiossa ei ole kaikkia iPad-sovelluksen toimintoja, kuten esimerkiksi skannausta. Newzik-sovelluksella voi tehdä reaaliaikaisia merkintöjä. Lisäksi Newzik sisältää optisen musiikin tunnistuksen muuntaen PDF-tiedoston MusicXML- ja MIDI-tiedostoksi, jolloin nuotti saadaan kuuluville ja se voidaan lähettää muokattavaksi nuotinkirjoitusohjelmaan. Newzik toimii myös karaoke-kaverina. Jos opiskeltavana on esimerkiksi yhteismusisointia, oppilas voi laittaa Newzikin soittamaan muita stemmoja, jonka päälle voi treenata omaa soittoa tai laulua tempoa ja sävelkorkeutta tarvittaessa säätäen. Nuottien jakaminen Newzikistä on helppoa ja toimivaa myös isommalle porukalle. Pro-lisenssi maksaa 29,90 € / vuosi sisältäen rajoittamattoman tallennustilan ja 500 sivua nuotintunnistusta kuukaudessa. Oppilaitoslisensi löytyy myös.

Lue lisää (Newzik): https://newzik.com/en/

Hybridityö

Musiikkiammattilaisen työtavat ja -ympäristöt muuttuvat yhteiskunnan mukana. Hybridityö on tullut jäädäkseen myös musiikkialalle. Teknologia-avusteinen lähiopetus muuntuu sopivaksi etäopetusta varten pienellä säätämisellä. Oppimisen näkökulmasta teknologia monipuolistaa oppimis- ja opetustapoja.

Lue lisää (oppimisteknologia): https://en.wikipedia.org/wiki/Educational_technology
Lue lisää (andragogiikka): https://en.wikipedia.org/wiki/Andragogy
Lue lisää (heutagogia): http://taitavaksi.blog.jyu.fi/2018/05/opettaja-toimii-oppijan-kompassina.html
Lue lisää (pedagogiasta heutagogiaan): https://usergeneratededucation.wordpress.com/2013/05/13/education-3-0-and-the-pedagogy-andragogy-heutagogy-of-mobile-learning/
Lue lisää (käänteinen oppiminen ja arviointi, Marika Toivola): http://www.flippedlearning.fi/p/kaanteinen-oppiminen_12.html
Lue lisää (PLE, engl. Personal Learning Environment): https://edutechwiki.unige.ch/en/Personal_learning_environment
Lue lisää (Online Learning in Music Education, Rikke Ørngreen): https://vbn.aau.dk/en/projects/online-l%C3%A6ring-i-musikundervisning