Musa+ – Tempoa kannattavuuteen -hankkeessa selvitettiin keskisuomalaisten musiikki- ja tapahtuma-alan nykytilaa lähettämällä kysely alueen toimijoille. Kysely lähti kaikkiaan 80:lle musiikki- ja tapahtuma-alan yritykselle ja järjestötoimijalle sähköpostilla, ja sitä markkinoitiin myös Musa+ -hankkeen sosiaalisen median kanavalla.
Kyselyn tarkoitus oli saada tietoa siitä, millä tavoin korona vaikutti musiikki- ja tapahtuma-aloihin Keski-Suomessa, miltä alojen tilanne näyttää nyt, ja millaisia tulevaisuuden suunnitelmia ja ajatuksia toimijoilla on. Lisäksi kartoitettiin yritysrahoitusosaamista, halukkuutta monialaiseen yhteistyöhön musiikki-, tapahtuma- ja pelialojen verkostossa, sekä kiinnostusta toiminnan kehittämiseen uusia teknologioita hyödyntäen.
Kyselyyn vastanneet yritykset ja toiminnan hajonta
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 12 alueen yritystä tai toimijaa, joista 7 edusti musiikkialaa ja 5 tapahtuma-alaa. Kymmenen vastanneista yrityksistä edusti alle 10 hengen yrityksiä, ja kahdessa yrityksessä henkilöstöä oli 11–20. Kahdeksan yritystä ilmoitti toimivansa Keski-Suomen alueella, kuusi oli valtakunnallisia toimijoita ja kaksi toimi myös kansainvälisillä markkinoilla. Vastaajina oli sekä uusia yrityksiä että kokeneita toimijoita, ja tämä hajonta näkyy oheisessa taulukossa:
| Yrityksen ikä | Yritysten lukumäärä | Prosenttiosuus |
|---|---|---|
| 1–2 vuotta | 2 | 16,7 % |
| 3–5 vuotta | 1 | 8,3 % |
| 6–10 vuotta | 3 | 25,0 % |
| 11–20 vuotta | 2 | 16,7 % |
| yli 20 vuotta | 4 | 33,3 % |
Vaikka vastanneita yrityksiä ei ollut enempää, edustivat yritykset kuitenkin musiikki- ja tapahtuma-aloja erittäin monipuolisesti; edustettuina olivat musiikkiesitykset, keikkamyynti, äänentoisto- ja tapahtumatekniikan palvelut, striimaus, manageripalvelut ja tapahtumamarkkinointi, äänisuunnittelu, äänituotannot, sävellys, sovitus, spiikkaus ym. studiotyö, festivaalit, musiikin opetus ja koulutus, musiikin oppimateriaalin tuottaminen ja jakelu, anniskelutoiminta, tapahtumatuotanto, tilavuokraus, lipunmyynti ja oheismyynti, konsultointi, viihdeohjelma- ja AV-palvelut sekä musiikin digitaalinen jakelu.
Vastauksista kävi selväksi, että musiikki- ja tapahtuma-alan liiketoimintaa ei useinkaan rakenneta vain yhden kortin varaan, vaan toiminta on yhdistelmä useammasta osa-alueeesta.
Musiikkialan toimijat pysyivät tapahtuma-alaa paremmin pinnalla koronan aikana…
Pandemian vaikutukset yritysten toimintaan vaihtelivat jonkin verran riippuen siitä, edustiko vastaaja musiikki- vai tapahtuma-alaa. Määrällisiä tuloksia tarkasteltaessa on toki muistettava, että vastaajia oli kaiken kaikkiaan vähän.
Musiikkialan vastaajista korona vähensi liiketoimintaa hieman (20 %), paljon (20 %) tai ei lainkaan (60 %). Tapahtuma-alan vastaajilla korona puolestaan vähensi liiketoimintaa kaikilla (hieman (20 %); paljon (80 %)). Musiikkialan vastaajille koronalla ei ollut tuotteisiin tai palveluihin joko vaikutusta (40 %), tai ne lisääntyivät hieman (20 %) tai paljon (40 %). Tapahtuma-alan vastaajilla puolestaan tuotteet tai palvelut vähenivät joko hieman (40 %) tai paljon (60 %).
Musiikkialalla pystyttiin siis ketterämmin kehittämään tilanteessa uusia palveluita, mikä seikka sai tarkennusta avointen vastausten kautta.
Vaikka korona vaikuttikin musiikin esittämiseen ja studiossa tehtävään tuotanto- ja äänitystyöhön, mahdollisti se toisaalta musiikin etätuotannot. Opetustyön siirtyminen verkkoon ja verkkokurssien teko olivat myös tapoja sopeuttaa toimintaa. Yksi vastaaja raportoi 14 kuukauden avustuksista.
Musiikkialan vastaajilla korona ei vaikuttanut henkilöstön määrään, eikä se 80 %:lla vastaajista vaikuttanut palkanmaksuunkaan. Tapahtuma-alan vastaajista henkilöstön määrä väheni ainoastaan yhdellä vastaajalla hieman, mutta palkanmaksu väheni 80 %:lla vastaajista. Toimitilojen tarve väheni tapahtuma-alan vastaajista 80 %:lla, ja musiikkialan vastaajista 20 %:lla. Tapahtuma-alalla tarve hankkia ulkopuolista rahoitusta tai lainaa lisääntyi 60 %:lla vastaajista, musiikkialalla puolestaan 20 %:lla. Tapahtuma-alan musiikkialaa suurempi haavoittuvuus selittyi avoimissa vastauksissa, joissa kerrottiin, että “koko toiminta oli käytännössä liiketoimintakiellossa lähes 2 vuotta, joten seuraukset olivat merkittäviä (3/4 vastausta)”. Yleisötapahtumien osalta “lisätyötä tuli esim. tartuntatautilain vaatimusten mukaisen toiminnan suunnittelusta.”
…koronan jälkeen tapahtuma-ala edelleen ahdingossa, musiikkiala kasvussa.
Tapahtuma-alan vastaajista (n=4) vain yhden mielestä kannattavuus oli palannut koronaa edeltäneelle tasolle, kun taas kolmen vastaajan mukaan ei. Vastauksista ilmeni, että “koko ala on edelleen täysin turbulenssin alla. Kannattavuus on haastavaa, koska kuluttajien kulutustottumukset ovat muuttuneet merkittävästi.” Tähän liittyen raportoitiin myös, että “yleinen kustannustaso on noussut merkittävästi, etenkin matka- ja kuljetuskustannukset. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on heikentynyt, ja tapahtumatuotannon ammattilaisten palvelut kallistuneet.” Erään vastaajan mukaan “kilpailu asiakkaiden vapaa-ajasta sekä rahasta on kovaa, etenkin nyt kun kaikki hinnat vain nousevat” ja myös tapahtumien “yleisömäärät on pidetty pienempänä verrattuna koronaa edeltävään aikaan.”
Tapahtuma-alalla tulevaisuus näytti vaikealta myös, koska “avustusten saaminen on vaikeutunut, eivätkä avustukset kata nousseita kuluja”. Kohonneista kuluista kertoi myös toinen vastaaja, jonka mukaan “haastavuuteen lisämausteen tuo myös teknisten laitteidemme ikä ja tämänhetkinen komponenttipula. Eli laitteita ei saa ja jos saa, hinnat ovat kovat.” Kolmannen vastaajan mukaan tulevaisuutta vaikeuttaa “tekevien käsiparien saatavuus”. Toisaalta tulevaisuus näytti yhden vastaajan mukaan erinomaiselta “managementin kehittymisen myötä”, ja toisen mukaan kasvua tapahtuu “pikkuhiljaa”.
Musiikkialan vastaajien (n=7) mukaan nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät vaikuttivat hyviltä: vakaasta tai kasvun vaiheesta raportoikin kuusi vastaajaa ja myös seitsemännellä oli tulevaisuuden suunnitelmia liiketoiminnan uudistamiseksi jopa kansainväliseen kasvattamiseen saakka. Erään vastaajan mukaan “kannattavuus on palautunut koronaa edeltäneelle tasolle ja kasvuakin on tapahtunut. Kysyntä on lisääntynyt ja projektit saa hoitaa kannattavalla hintatasolla.” Toisaalta ainakin yksi vastaaja vaikutti katsovan kasvua pidemmällä aikavälillä: “viime vuonna yhtiömme teki ensimmäisen negatiivisen tuloksen, sillä lähes kaikki sisään tuleva raha piti investoida niihin asioihin, mitä piti jo 2020 hankkia. Uskoisin, että 2024 ollaan takaisin kasvun tiellä.”
Teknologioiden hyödyntäminen, toiminnan kehittäminen ja verkostoyhteistyö
Musa+ -hankkeessa keskiössä on musiikki- ja tapahtuma-alojen kehittäminen ja tähän liittyen liiketoiminnan innovointi uusien teknologioiden äärellä, pelialojen liiketoimintamallien benchmarkkaus, sekä alojen törmäytys. Kysyimmekin, missä määrin toiminnan uudistaminen kyseisissä asioissa kiinnostivat musiikki- ja tapahtuma-alojen toimijoita.
Kaiken kaikkiaan uuden liiketoiminnan kehittäminen ja kokeilu kiinnosti 92 % vastaajista (vähän, melko paljon tai paljon). Yhteistyö ja yhteiskehittäminen musiikki- ja tapahtuma-alojen verkostossa samoin kuin resurssien jakaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kiinnosti niin ikään 92 % vastaajista. Myös yhteistyö pelialan kanssa kiinnosti lähes kaikkia vastaajia (92 %). Kansainvälistyminen kiinnosti 67 % vastaajista ja yrityskehittämisen tukien hyödyntäminen 83 % vastaajista.
71 % vastaajista oli kiinnostunut pelillisyydestä.
Pelialan liiketoimintamallien ja uusien teknologioiden hyödyntämisen mahdollisuudet sen sijaan eivät vielä olleet täysin hahmottuneet aivan kaikille musiikki- ja tapahtuma-alan edustajille mahdollisuutena.
Pelialan liiketoimintamallit kiinnostivat vain 50 % vastaajista. Vaikka 42 vastaajista kiinnosti XR-teknologioiden hyödyntäminen, loppua 58 % ne eivät joko kiinnostaneet tai asiayhteyttä ei ymmärretty. Etäyhteistyö sen sijaan kiinnosti 92 % vastaajista ja teköälyn hyödyntäminen samoin kuin digitaalinen liiketoiminta kiinnosti 67 % vastaajista. Avoimissa vastauksissa selvisi, että osa vastanneista olikin jo tehnyt musiikkia VR-, AR- tai tekoälytoteutuksiin ja -peleihin. Yksi oli striimannut ja yksi oli kiinnostunut erityisesti etätuottamisen ratkaisuista.
Musiikkialan yrittäjiä kiinnosti äänimaisemien ja taustamusiikin suunnittelu tapahtumiin tai äänien ja musiikin suunnittelu peleihin. Lisäksi vastauksissa oltiin kiinnostuneita ylipäätään kaikenlaisesta yhteistyöstä ja verkostoitumisesta, jonka avulla omaa osaamista ja toimintaa voi kehittää. Vertaistuki ja vertaisoppiminen nousivat myös alojen yhteistyön muotona esille. Pelialan hyödyntäminen musiikin oppimisen pelillistämisessä kiinnosti yhtä vastaajaa ja yksi oli kiinnostunut kaikesta yhteistyöstä. Tapahtumatoimijoiden puolella oli tehty huomio päällekkäisistä tapahtumista, jota voitaisiin ehkäistä – ja kilpailua vähentää huomioimalla suunnittelussa alueen muu tarjonta. Yhteistyön muotona nähtiin lisäksi hyvät tapahtumakonseptit ja niiden markkinointi.
Rahoitusinstrumentit ja yritysten tarvitsema tuki
Vastausten perusteella musiikki- ja tapahtuma-aloilla korostuu rahoitusten hakeminen etenkin erilaisista taiteen apurahajärjestelmän väylistä ja säätiöistä. Vähemmän mutta tasaisesti oli haettu kaupunkien ja kuntien avustuksia, ja yrityskehittämisen instrumentteja sekä jonkin verran Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksia. Yrityskehittämisen rahoitusten hyödyntämättä jättämisessä näkyi avoimissa vastauksissa erityisesti joko toiminnan yhdistyspohja, yrityksen alkuvaihe, rahoitusten sopimattomuus toimintaan tai tiedon puute rahoituksista. Jamkin tarjoamia yrityspalveluita oli käyttänyt vain yksi vastaaja, yhdeksälle ne olivat tuntemattomia.
| Käytetyt rahoitusinstrumentit | Lukumäärä | Prosentti |
|---|---|---|
| Yrityskehittämisen instrumentit (mm. AVEK, Finnvera, Ely-keskus, Keski-Suomen liitto, Business Finland, FinnFund, Leader-rahoitus). Mistä? | 3 | 42,9 % |
| Säätiöt, Taike ja muut taiteen apurahajärjestelmän väylät | 6 | 85,7 % |
| Kunnan tai kaupungin avustus | 3 | 42,9 % |
| OKM:n valtionavustus | 2 | 28,5 % |
Yrityksen ja sen liiketoiminnan kehittämisen tuen tarpeista kysyttäessä nousivat esiin seuraavat asiat: rahoitus (3), aikaa kehitystyöhön (3), lisäpanostusta laitteisiin ja markkinointiin / verkkopalveluihin (2), ammattitaitoinen, mutta osaava henkilöstö (1), osaamisen kasvattaminen (1), ja hyvät verkostoitumismahdollisuudet (1). Eräs vastaaja oli avoin kaikelle tuelle.
Yhteenveto
Kyselyyn saatiin vastauksia toivottua vähemmän, ja määrällisesti tuloksista ei voida vetää aukottomia johtopäätöksiä. Hankkeen kannalta kysely antoi kuitenkin monenlaista mielenkiintoista tietoa.
Vastausten valossa musiikki- ja pelialojen nykytilanne saattaa poiketa toisistaan melko paljon, mutta monialaiseen yhteistyöhön löytyy avoimuutta ja halukkuutta.
Avointen vastausten osalta saatiin tärkeää laadullista tietoa siitä, millä tavoin musiikki- ja tapahtuma-alat ovat tahoillaan toipuneet koronasta ja mitä yhteistyöltä ja yrityskehittämiseltä toivotaan.
Pelialan ja uusien teknologioiden mahdollisuuksia yritystoiminnan kannalta ei kentällä täysin hahmoteta, mikä tulos osoittaa, että hankkeelle ja sen aloja yhdistäville sekä teknologioita ja niiden mahdollisuuksia avaaville työpajoille on tarvetta. Samoin kentällä tarvitaan rahoitusinstrumentteihin sekä yrityspalveluihin liittyvää tietoa.
Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
