MUSE-hankkeen loppujulkaisu

Sukellus matalan latenssin maailmaan

Mikä matala latenssi?

Matalalla latenssilla tarkoitetaan matalaa eli mahdollisimman lyhyttä käyttäjän kokemaa viivettä etäyhteyksin toteutettavan tilaisuuden (esim. videoneuvottelun – musiikin alalla myös oppitunnin tai etäkonsertin) osapuolten välillä. Matalan latenssin ratkaisut pyrkivät minimoimaan verkon ja siihen kytkettyjen oheislaitteiden (tietokoneet, näyttölaitteet, äänikortit jne.) sekä etäsovellusten aiheuttaman viiveen, jotta osapuolten välinen vuorovaikutus olisi mahdollisimman luontevaa. Tämän toteuttamiseksi – erinomaisella kuvan ja äänen laadulla – tarvitaan erityisen nopeita verkkoyhteyksiä (jotka hankkeen toteuttavilla korkeakouluilla on olemassa), tietoteknistä osaamista sekä erityistä audiovisuaalista ja tietoteknistä laitteistoa. Tavallisilla kuluttaja- tai yrityskäyttöön suunnatuilla videoneuvotteluratkaisuilla (esim. Skype tai Zoom) viive videoneuvottelun osapuolten välillä on niin suuri, että esim. kahden muusikon reaaliaikainen yhteissoitto on ko. ratkaisuja käyttäen mahdotonta.

Kuinka matala on matala latenssi?

Koska ääni etenee ilmassa n. 343 metriä sekunnissa (eli n. 34 senttiä millisekunnissa), on muusikoiden kokema latenssi pienessä bändi- tai kamarimusiikkikokoonpanossa joka tapauksessa luokkaa 5, 10 tai 20 ms. Suuressa sinfoniaorkesterissa koettu latenssi on huomattavasti tätä suurempi; esim. 10 metrin välimatka tuottaa jo n. 30 millisekunnin latenssin. Reaaliaikaisen musiikillisen vuorovaikutuksen näkökulmasta suurimpana hyväksyttävänä latenssina pidetäänkin tutkimusten mukaan 25–30 millisekuntia. Tämä kaikki siis perinteisessä, luonnollisessa ympäristössä, jossa kaikki muusikot musisoivat samassa fyysisessä tilassa ilman etäteknologiaa.

Videoneuvotteluohjelmistojen latenssi on parhaimmillaankin luokkaa 100–200 ms, minkä vuoksi ne eivät sellaisenaan sovellu reaaliaikaiseen yhteissoittoon verkon yli. Vaatimattoman latenssiin liittyvän suorituskyvyn lisäksi videoneuvotteluohjelmistoja vaivaavat erilaiset puhetta selkeyttämään kehitetyt prosessointitoimenpiteet (taajuuskaistan rajoittaminen, kohinanvaimennus, kaiunkumous jne.), joista on pääsääntöisesti suoranaista haittaa musiikkikäytössöä. Onneksi sovelluskehittäjät, kuten Zoom ja Microsoft (Teams) ovat vähitellen lisänneet muusikkoystävällisiä toimintoja sovelluksiinsa.

Videoneuvotteluun videoneuvottelusovellukset sen sijaan – nimensäkin mukaan – sopivat: mm. Zoomin mukaan videoneuvottelun katsotaan olevan sujuvaa vielä 150 millisekunninkin maksimilatenssilla – samalla latenssiarvolla, joka on myös ITU-T G.114 (05/2003) -määrityksen mukainen yhdensuuntainen tavoitelatenssi (-maksimi) kansainväliselle telekommunikaatioyhteydelle (eli perinteisin termein ”ulkomaanpuhelulle”).

Miksi matala latenssi?

Varsinkin musiikinopetuksessa ja yhteissoittotilanteissa on siis perusteltu tarve tavallisia videoneuvottelusovelluksia parempaan äänenlaatuun ja pienempään latenssiin. Matalan latenssin ratkaisut mahdollistavat useiden ihmisten puhumisen ja soittamisen samanaikaisesti ilman että ohjelma katkaisisi ääntä välillä (ongelma lienee lukijallekin tuttu, jos toisen päälle puhumista on tullut kokeiltua verkkokokouksessa). Myös joidenkin matalan tai korkean rekisterin instrumenttien hienojakoisten nyanssien kuuleminen videoneuvotteluohjelmiston välityksellä saattaa olla vaikeaa ellei jopa mahdotonta, jolloin apu saattaa löytyä erillisistä ääntä jakavasta sovelluksesta. Ilmaisia tai edullisia matalan latenssin ratkaisuja käytetään tyypillisesti yhdessä jonkin videoneuvottelusovelluksen kanssa, jolloin videokuva tulee videoneuvottelusovelluksesta ja ääni matalan latenssin ääntä jakavan sovelluksen kautta. Kun äänen lisäksi myös kuvan laatu halutaan pitää korkeatasoisena, joudutaan useimmiten turvautumaan kalliimpiin ja/tai keskivertoa syvällisempää teknologista osaamista vaativiin ratkaisuihin.

Vertailua ja testausta

Matalan latenssin sovellusta käyttävät ihmiset ovat tyypillisesti perehtyneet yhteen sovellukseen, jota he käyttävät omassa opetustyössään tai omassa kaveripiirissään. Sen sijaan monikaan ei ole tullut vertailleeksi useampia sovelluksia keskenään, joten vertailua eri alustojen välillä ei ole juurikaan tehty. Koimme että tällainen vertailu ja sen perusteella annetut suositukset olisivat tarpeellisia. Sovellusten vertailua vaikeutti se, että suurinta osaa sovelluksista päivitettiin ja päivitetään edelleen aktiivisesti, ja niiden ominaisuudet muuttuvat ja paranevat. Täysin uusia sovelluksia tuli myös hankkeen aikana saataville.

Matalan kynnyksen matalan latenssin ratkaisut

Pyrimme työpaketissa selvittämään kaikki helposti saatavilla olevat ratkaisut, testaamaan niitä ja tekemään vertailua mm. latenssin, helppokäyttöisyyden, hinnan ja alustan suhteen. Testattuja, pelkästään ohjelmistopohjaisia sovelluksia olivat SonoBus, JackTrip Virtual Studio, FarPlay, Jamulus, CleanFeed sekä SoundJack, joista testien perusteella suositeltavimmiksi nostimme SonoBusin, FarPlayn sekä CleanFeedin. Näistä sovelluksista SonoBus on täysin ilmainen, FarPlay sekä CleanFeed tarjoavat sekä kuukausimaksullisia lisenssejä että rajoitetumman ilmaisversion. FarPlayn uusin versio tukee myös videokuvaa, jolloin samanaikaisesti ei tarvita erillistä videoneuvotteluohjelmistoa. CleanFeed toimii suoraan Chrome-selaimessa, mikä helpottaa opetuskäyttöä – sitä varten ei tarvitse ohjeistaa opiskelijaa lataamaan ja asentamaan erillistä ohjelmistoa omalle koneelleen. SonoBus-sovelluksen latenssi oli normaalissa kuluttajakäyttöön tarkoitetussa kotiverkossa luokkaa 60–100 ms, mutta korkeakouluverkossa latenssi saatiin parhaimmillaan painettua 21 millisekuntiin.

Korkealaatuisen kuvan ja äänen matalan latenssin ratkaisut

Helposti saatavilla olevien, helppokäyttöisten ja/tai ilmaisten tai edullisten matalan latenssien ratkaisujen lisäksi hankkeessa perehdyttiin myös ratkaisuihin, joiden tavoitteena on paitsi painaa latenssi mahdollisimman alas, myös välittää ääntä ja kuvaa mahdollisimman korkealla laadulla – tämä tarkoittaa käytännössä esim. CD-tasoista stereoääntä ja Full HD -kuvaa. Tutkittavista ratkaisuista Elk LIVE koostuu fyysisestä ulkoisesta äänikortista (”rauta”) ja matalan latenssin musisointiin tarkoitetusta tietokoneohjelmistosta (”softa”). Muista ”rautaratkaisuista” selvitettiin mm. MVTP:n ja Nimbran tarjoamia mahdollisuuksia, mutta koska ko. ratkaisut ovat kalliita (yksi MVTP-laite maksaa n. 5.000 €, ja Nimbra-laitteistotkin helposti kymmeniä tai jopa satojatuhansia euroja), jätettiin tarkastelu lähinnä ominaisuuksien tasolle. MVTP-ratkaisua päästiin omin silmin ja korvin arvioimaan Tallinnassa, jossa laitteiston toiminta tuntui varsin vakuuttavalta. Nimbra-laitteistoihin on puolestaan päästy tutustumaan MUSE-hankkeen osatoteuttajien korkeakouluyhteisöissä (TAMK/TUNI ja Turun AMK).

MUSE-hankkeen korkelaatuisten matalan latenssin ratkaisujen päähuomio kiinnitettiin LoLa-järjestelmään – erityisesti siksi, että ko. ratkaisut oli hankittu suomalaisiin musiikin koulutusta antaviin ammattikorkeakouluihin jo edellisen, Digisti yhdessä -hankkeen aikana. Lola-järjestelmä koostuu ei-kaupallisessa oppilaitoskäytössä ilmaisesta tietokoneohjelmistosta, tietokoneesta äänen ja videokuvan oheislaitteineen sekä tietoverkoista. LoLa vaatii ohjelmiston lisäksi toimiakseen laitteistokokoonpanon, jonka ominaisuudet on tarkkaan määritelty laitteiston osien yhteensopivuuden varmistamiseksi, ja jonka jokaisen osatekijän tulee tuottaa mahdollisimman vähän latenssia. Lisäksi tarvitaan erittäin nopea ja symmetrinen verkkoyhteys (≥ 1 Gbit/s), joten LoLa:n sujuva käyttö on toistaiseksi mahdollista lähinnä korkeakouluverkossa. LoLa-laitteistoja testattiin ja viritettiin perusteellisesti hankkeen osatoteuttajien kesken, ja otettiinpa yhteyksiä lisäksi myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan Helsinkiin, Savonia-ammattikorkeakouluun Kuopioon sekä Centriaan ja Noviaan Kokkola–Pietarsaari-akselille. Käytännön valmius LoLa-yhteystyöhön amk-verkoston sisällä on siis nyt hankkeen myötä saatu vihdoinkin aikaan.

Julkaisuja ja koulutuksia

Matalan latenssin työpaketissa tuotettiin useita artikkeleita tehdyn selvitys- ja testaustyön perusteella (ks. luettelo oikealla). Lisäksi järjestettiin aiheesta kiinnostuneille lukuisia esittelytilaisuuksia ja työpajakoulutuksia, joissa matalan latenssin ratkaisuihin pääsi tutustumaan ”kädet savessa”. Kuskattiinpa järeitä ja helposti rikkoontuvia LoLa-laitteistoja koulutustilaisuuksia varten mm. Turun ammattikorkeakoulun kampusten välillä sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Oriveden Kampuksen välillä.

Johtopäätöksiä

Matalan latenssin ratkaisut tuovat reaaliaikaisen, verkon yli tapahtuvan yhteissoiton jo nykysin lähes kenen tahansa ulottuville. Tarjolla on jopa ilmaisratkaisuja, joten taloudellisia esteitä ratkaisujen käyttöön ei välttämättä ole. Sen sijaan teknistä harjautuneisutta, ongelmanratkaisukykyä sekä sitkeyttä ja viitseliäisyyttä ratkaisujen käyttäminen kuitenkin vielä toistaiseksi vaatii. Aivan yksinkertaisia ”plug-and-play”-ratkaisuja ei siis taida olla vielä olemassa.

Kun latenssi halutaan painaa niin alas, että yhteissoitto tuntuu mielekkäältä ja luonnolliselta – tinkimättä samalla äänen ja kuvan laadusta – tarvitaan yleensä rahaa (Elk LIVEn tapauksessa satoja – LoLan ja MVTP:n tapauksessa tuhansia euroja), korkeakouluverkon suorituskykyä sekä hyvät suhteet verkkoa paikallisesti hallinnoiviin tietohallinnon asiantuntijoihin. Esim. LoLan tapauksessa tarvitaan suora yhteys runkoverkkoon ohi reitittimien, kytkinten ja palomuurien, ja tässä voi monella ICT-vastuuhenkilöllä (ja organisaation tietoturvaohjeistuksella) olla aluksi sulattelemista, kuten olemme lähes poikkeuksetta joutuneet toteamaan. Kun luottamus on puolin ja toisin hankittu, on homma lähes poikkeuksetta lähtenyt sujumaan eri puolilla Suomea. On kuitenkin hyvä muistaa, että nämä monimutkaiset ja usein kokeellisetkin laitteistot vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja päivittämistä, verkkoyhteydet uudelleenmäärittelyitä käytettävien tilojen vaihtuessa, ja laitteistojen käyttö työvoimaa. Hankkeessa saadun kokemuksen pohjalta ei voida olettaa, että opettaja tai opiskelija yksin hallinnoisi esim. LoLa-järjestelmää opetus- tai esitystilanteessa. Itse asiassa ideaalitilanteessa yksi henkilö vastaa järjestelmän operoinnista, toinen verkkoyhteydestä ja sen laadusta, kolmas valaistuksesta sekä videokuvasta ja neljäs äänitarkkailusta.

Työpaketin vastuuorganisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Projektiryhmän jäsenet

Matalan latenssin teknologioihin liittyvät artikkelit

MUSE-hankkeen toisessa työpaketissa kartoitettiin, vertailtiin ja testattiin erilaisia musiikin matalan kynnyksen audiovisuaalisia vuorovaikutusratkaisuja. Työn aluksi määriteltiin mitä matalan kynnyksen audiovisuaalisilla työkaluilla tarkoitetaan. Kyseeseen tulivat sekä yleisesti että edullisesti saatavilla olevat laitteet ja ohjelmistot, joiden käyttäminen onnistuu kohtuullisella budjetilla. Syvempänä ideana oli kehittää pedagogisia toimintatapoja, parantaa etäläsnäoloa yhteismusisoinnin ja opettamisen näkökulmista, sekä löytää uusia toimintatapoja lähiopetuksen monipuolistamiseksi teknologisten ratkaisujen avustamana.

Työmme aikana kirjoitimme artikkeleita seuraavista teemoista:

1. Diginuottisovellusten käyttäminen mobiililaitteissa ja yhdistäminen etä- ja lähiopetuksen tueksi.
2. Toimintatapojen kehittäminen matalan kynnyksen viiveetöntä audiovisuaalista vuorovaikutteista musisointia varten (Zoomin ja SonoBusin yhteiskäyttö hoivayhteisössä).
3. Musiikkiammattilaisen liikkuvan työaseman määrittely.
4. Etä- ja lähiopetuksessa tarvittavien lisälaitteiden vertailu ja suosittelu.
5. Hybridiopetus pedagogisena toimintatapana.
6. Teknologia-avusteisen opetustavan pedagogista määrittelyä.

Työpaketissa testattiin useita ohjelmistoja ja laitteita ennen suositusten julkaisua. Kehitystä tapahtuu koko ajan, erityisesti samanaikaisen musisoinnin mahdollistavien audiovisuaalisten sovellusten alalla. Työpaketissamme hyväksi havaittu Zoom/SonoBus-yhdistelmä saanee pian haastajia sovelluksista, jotka siirtävät samanaikaisesti sekä kuvaa että ääntä. Diginuottisovellusten osalta Newzik sopii yksilöille, oppilaitoksille ja orkestereille Nkoda:a (”diginuottien Netflix”) paremmin, näyttäen tietä pedagogisena ja taiteellisena työkaluna. Vuorovaikutteinen etämusisointi hoivaympäristöissä todettiin toimivaksi, ja sille toivottiin hankeyhteistyökumppanien puolelta jatkoa.
Koulutustapahtumissamme esittelimme vertailujen ja testausten aikana tehtyjä löydöksiä ja osallistimme koulutettavat tekemällä oppien. Lisäksi esitimme toimintamme tuloksia kahdessa seminaarissa Suomessa ja Virossa.

Työpaketin vastuuorganisaatio

Turun ammattikorkeakoulu

Projektiryhmän jäsenet

Matalan kynnyksen teknologioihin liittyvät artikkelit

MUSE-hankkeen kolmannessa työpaketissa kartoitettiin, vertailtiin ja testattiin erilaisia musiikin tuottamisen ja yhteiskirjoittamisen etäratkaisuja. Työn aluksi selvitettiin, millaisiin työvaiheisiin musiikkituotannoissa etätyöskentelyssä täytyy löytää sopivat työkalut. Hankkeemme kohderyhmälle suunnatut kyselyt laajensivat kuvaamme musiikin opetuksen ja tekemisen ammattilaisten olemassa olevasta tietotaidosta ja siihen liittyvistä tarpeista. Kaikille tutut etäviestintävälineet, kuten Zoom ja Teams, huomattiin hyvin monipuolisiksi työkaluiksi, joiden avulla useita etätuotantojen työvaiheita voidaan edistää. Tästä johtuen työpaketin artikkeleissa käsiteltiin mm. erilaisia tapoja siirtää hyvälaatuista ääntä näissä ”perusviestimissä” järjestettyihin kokouksiin.

Työmme keskiössä olivat sellaiset etätuottamisen ratkaisut, jotka hieman edellä kuvattujen viestimien tyyliin pyrkivät vastaamaan spesifisti musiikkituotannoissa ilmeneviin tarpeisiin. Osana työtämme kartoitettiin myös esimerkiksi tiedostojenhallinnan tapoja, koska sekin on nykyään olennainen osa musiikkituotantoja. Ohjelmien, alustojen ja palveluiden eriytyessä kauemmas työ- ja koulutuselämässä käytettävistä perusviestimistä kohti musiikkialalle suunnattuja ratkaisuja oli tärkeää saada näistä ratkaisuista vertailukelpoista tietoa sekä suomenkielisiä ohjeistuksia ja suosituksia. Hankkeen eräs avainkäsitteistä on ”matala kynnys”, joka toivottavasti ratkaisuvertailujen myötä hankkeemme kohderyhmällä madaltui entisestään.

Työmme aikana toteutimme artikkeleita seuraavista teemoista:

1. etätuottaminen yleisesti,
2. projektien tiedostojenhallinta,
3. DAW-ohjelmien (digital audio workstation) yhtäaikainen käyttäminen verkkokokoussovellusten kanssa,
4. DAW-ohjelmien sisäiset etäyhteistyöominaisuudet,
5. etäkäytettävät studiolaitteet ja digitalisoidut instrumentit ja
6. työpaketin koonnit toteuttamistamme koulutuksista ja kyselyistä.

Yleisesti tässä koontiartikkelin johdannossa mainittakoon, että lähtökohtaisesti on ensisijaista testata etätuottamisen tilanteita varten käyttöön valitut ratkaisut huolella ennen varsinaisia tuotantoja. Joskus esimerkiksi tietoverkkojen ominaisuuksien takia ratkaisujen toiminnassa voi ilmetä hyvinkin nopealla aikataululla odottamattomia muutoksia, joihin on vaikea varautua ennakolta. Tästä syystä etätuottajien on hyvä oppia joustavuutta ja jo valmiiksi pohtia erilaisia tapoja, joilla mahdolliset ongelmatilanteet voidaan kiertää lopputuloksesta karsimatta.

DAW-ohjelmien sisäiset etäyhteistyöominaisuudet ovat osin tuttuja vuosikymmenen takaa, mutta verkkokokoussovellusten kehittyessä niiden käyttö etätuotantojen keskeisenä välineenä ei välttämättä ole enää ajanmukaista tai matalan kynnyksen perusteella tarkoituksenmukaista. Toisaalta DAW-ohjelmiin integroidut pilvipalvelupohjaiset projektinhallintatoiminnallisuudet ovat useasti hyödyllisiä ja muutenkin toteutuksiltaan vastaavat nykypäiväisten ohjelmistojen toimintaperiaatteita. Hankkeen puitteissa vertaillut ratkaisut tarjoavat vaihtoehtoisia toimintatapoja, joiden valinta voidaan perustella käytettävillä taloudellisilla tai tietoteknisillä resursseilla.

Etätuotantojen hyvät lopputulokset eivät välttämättä vaadi kovinkaan suuria rahallisia panostuksia: MUSE-hanke löysi toimivia ratkaisuja, jotka ovat kokonaan ilmaisia vapaan lähdekoodin sovelluksia, jotka käyttäjä voi ladata laitteelle kuin laitteelle. Tietyissä tapauksissa, esimerkiksi kun etätuotannon onnistuminen on kriittistä, voi silti olla varmempaa luottaa johonkin hyväksi havaittuun maksulliseen työkaluun.

Työpaketissa järjestettiin kolme koulutusta, joista kaksi pidettiin verkossa ja yksi loppuseminaarin yhteydessä lähikoulutuksena. Koulutustapahtumissamme esittelimme vertailujen ja testausten aikana tehtyjä löydöksiä ja pyrimme osallistamaan koulutettavat erilaisin tavoin osaksi musiikin etätuotantoja. Lisäksi esitimme toimintamme tuloksia kahdessa seminaarissa Suomessa ja Virossa.

Työpaketin vastuuorganisaatio

Oulun ammattikorkeakoulu

Projektiryhmän jäsenet

Musiikin etätuottamiseen liittyvät artikkelit

MUSE-hankkeessa järjestetyt työpajakoulutukset musiikin ammattilaisille

Työpaketti 4:n sisältönä oli kohderyhmien kouluttaminen. Työpaketin tavoitteena oli järjestää musiikin opettajille, esittäjille, sekä musiikin tekijöille ja tuottajille työpajakoulutuksia, joissa hyödynnettiin työpaketeissa 1–3 tehtyjä selvityksiä ja johtopäätöksiä. Koulutusten sisällöt liittyivät matalan latenssin vuorovaikutusteknologioihin, matalan kynnyksen vuorovaikutusteknologioihin, sekä musiikin etätuottamiseen.

Tutustu MUSE-hankkeen koulutuskalenteriin: https://www.oomc.fi/muse/osallistu-koulutuksiin/

Koronapandemian vaikutukset

Kahden vuoden pituisesta hankkeesta (3/2021–2/2023) elettiin puolentoista vuoden ajan ajanjaksoa, jota koronapandemian vuoksi leimasivat etätyö, yhteiskunnan ajoittainen sulkeminen, sekä erilaiset alueelliset rajoitukset. Toisaalta tarvetta kohderyhmien koulutuksille todella oli; esiintyviin taiteilijoiden työskentelyedellytykset huononivat ratkaisevasti, kun yleisötilaisuudet olivat katkolla ja ravintolat sulkivat ovensa. Musiikinopettajat puolestaan tarvitsivat lisää tietoa etäteknologioista, joiden välityksellä opetus oli järjestettävä niin peruskouluissa ja lukioissa, kuin taiteen perusopetuksessa, kansalaisopistoissa ja ammatillisissa oppilaitoksissakin.

Koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot vaikuttivat myös hankkeen työpajojen toteutukseen; ennen elokuuta 2022 pienimuotoisia lähitoteutuksia pystyttiin toteuttamaan käytännössä vain vähän, ja sovittujakin lähitoteutuksia peruuntui toisinaan sairastapausten vuoksi. Suurin osa työpajoista järjestettiin etätoteutuksina, mikä toisaalta tuki valtakunnallista koulutustavoitetta hyvin.

Työelämätarpeiden huomioiminen

Koulutusten osuvuus

Musiikkia opetetaan kaikilla koulutusasteilla, ja oppitunnit voivat sisältää niin soittoa tai laulua ryhmä- tai yksilöopetuksena, kuin myös teoria- ja historiaopintoja, kirjallisia töitä, tai musiikin luovaa tekemistä. Musiikin etäopetuksen monet tilanteet luovat erilaisia osaamistarpeita opetuksen toteutusta ajatellen. Myös musiikin tekijöiden ja esittäjien työkenttä on laaja. Jotta hankkeen työpajoissa voitiin huomioida musiikin ammattilaisten aidot koulutustarpeet, toteutettiin hankkeen alussa kolme lähtötason kyselyä, yksi kullekin kohderyhmälle – musiikin opettajille, musiikin esittäjille ja musiikin tekijöille. Nämä kyselyt antoivat osviittaa kunkin kohderyhmän teknologisesta osaamisesta ja musiikin ammattilaisten omalla suulla lausutuista osaamistarpeista.

Kyselyistä selvisi, että kentän osaaminen oli hyvin kirjavaa. Osalla opettajista koulutustarpeiksi nousivat perustaidot videoneuvottelusovellusten käytössä, kun taas toiset olivat ottaneet itsenäisesti erilaisia sovelluksia ja teknologioita haltuun. Monet opettajat toivoivat tietoa yhteissoiton onnistuneesta järjestämisestä. Monissa vastauksissa nousi myös esiin uusien sovellusten käyttö ja yleinen laiteteknisen osaamisen lisääminen, josta esimerkkinä seuraava lainaus opettajien kyselyn vastauksista.

Uusia sovelluksia olisi mukavaa saada oppia ja etenkin videointimahdollisuuksia niiden avulla. Lisäksi kaikenlainen äänitekninen koulutus olisi tervetullutta. Miksereitä, vahvistimia ja muuta oheismateriaalia olisi hyvä oppia käyttämään tehokkaasti.

Kyselyt ohjasivat koulutusten suunnittelua, joiden järjestämisessä huomioitiin myös kohderyhmien erilaiset aikataulut. Koska musiikkioppilaitosten ja koulujen musiikinopettajien työ ajoittuu eri kohtiin päivässä, järjestettiin työpajoja samasta aiheesta saman päivän aikana yleensä kaksi kertaa – aamupäivisin, jolloin musiikkioppilaitosten opettajat pääsivät koulutuksiin, ja iltaisin, jolloin koulujen musiikinopettajat pääsivät paikalle. Freelancerina toimivat ammattilaiset saattoivat puolestaan valita omaan työskentelyynsä parhaiten sopivan ajankohdan päivän kahdesta vaihtoehdosta.

Seuraavassa käydään läpi kunkin teeman alle järjestetyt työpajakoulutukset sisältöineen, sekä niistä saadut kokemukset.

Matalan latenssin vuorovaikutusteknologioiden työpajat

Lola

LoLa-teknologia mahdollistaa reaaliaikaisen musiikillisen vuorovaikuttamisen etänä, ja sen käyttöön on valmius kaikissa Suomen ammattikorkeakouluverkoston musiikin yksiköissä. Tästä huolimatta LoLa on ollut amk-verkostossa toistaiseksi hyvin vähäisellä käytöllä, johtuen pitkälti teknologian käyttöönoton ja käytännön organisoinnin haasteista.

Hankkeen LoLa-työpajojen avulla pyrittiin nostamaan amk-verkoston LoLa-osaamista. Valtakunnallisesti järjestettiin LoLa-työpaja koko amk-verkostolle 14.2.2022. Työpajassa alustettiin amk-henkilöstölle LoLan periaatteita, sen vaatimia tietoverkkoja, LoLa-asennuksia, LoLan mahdollisuuksia ja rajoitteita, sekä keskusteltiin latenssin käsitteestä. Toinen valtakunnallinen LoLan esittelytilaisuus musiikin ammattilaisille tapahtui Valtakunnallisilla Puhallinpäivillä Jyväskylässä 6.4.2022. Tässä tilaisuudessa demonstroitiin huilun mestarikurssitilannetta etänä Turun ja Jyväskylän välillä.

Näiden demonstraatioiden ja alustusten lisäksi järjestettiin yhteensä yksitoista lähityöpajaa, joissa LoLaa kokeiltiin käytännössä. Aluksi työpajoja järjestettiin Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa, ja syksyllä 2022 toteutettiin vielä LoLa-lähityöpajat Tampereella, Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Kuopiossa. Näissä työpajoissa testattiin samalla LoLan toimivuutta sekä klassisen että kevyen musiikin yhteissoitossa. Kokemus työpajoihin osallistuneilla oli yleensä lähinnä hämmentynyt: muusikot saattoivat unohtaa etätilanteen hetkessä ja keskittyä musiikin tekemiseen aivan kuin lähitilanteessa. Yhteenlaskettuna LoLa-koulutuksiin ja työpajoihin osallistuttiin 130 kertaa.

Kaikkien saatavilla olevat matalan latenssin ratkaisut

Koska LoLa-teknologia on toistaiseksi rajoittunut Suomessa amk-verkoston piiriin, oli tärkeää löytää ja perehdyttää musiikin ammattilaisia hankkeen aikana myös sellaisiin matalan latenssin ratkaisuihin, jotka ovat kaikkien saatavilla. Tähän tarkoitukseen valikoitui testausten perusteella erityisesti SonoBus, jonka avulla voidaan musisoida reaaliaikaisesti verkon yli. Yhdistämällä SonoBusin ääneen videoneuvotteluohjelmisto, kuten Zoom, saadaan mukaan myös kuvaominaisuus, jota SonoBusissa itsessään ei ole.

Musiikin ammattilaisille järjestettiin kaksi etätyöpajaa Zoom–SonoBus-yhdistelmän peruskäytöstä, sekä kaksi etätyöpajaa ratkaisun soveltavasta käytöstä hoivakotiympäristössä. Peruskäyttökoulutuksessa ”Reaaliaikainen yhteissoitto kotivälinein” esiteltiin SonoBus–Zoom yhteiskäytön lisäksi muista matalan latenssin ilmaisista tai edullisista ratkaisuista CleanFeed ja FarPlay. SonoBus–Zoom-peruskäyttökoulutuksiin osallistui 33 henkeä. Kouluttajina toimivat Juha Kujanpää (JAMK), Olli Estola (OAMK) ja Matti Ruippo (TAMK).

Mielihyvää ja iloa hoivakotiin Zoomin ja SonoBusin välityksellä -työpajat kiinnostivat erityisesti hoivamuusikoita ja musiikkiterapeutteja, ja näihin soveltaviin koulutuksiin osallistui 11 henkeä. Työpajan toteutti musiikillisia etäinterventioita SonoBusin ja Zoomin avulla testannut Uli Kontu-Korhonen (TurkuAMK). SonoBus, samoin kuin siihen liittyvät pedagogiset ja yhteisölliset ratkaisut herättivät mielenkiintoa, kuten seuraavasta koulutuspalautteesta voi lukea.

SonoBus on oiva väline, jota aion käyttää ja suositella muillekin. Pieniä vetäjän luomia luovia ratkaisuja (visuaalisuus, taustakuvat ja kukat, oma kehonkieli, oman äänen kuuleminen, keskustelu yms.) aion soveltaa ja hyödyntää.

Matalan kynnyksen vuorovaikutusteknologioiden työpajat

Matalan kynnyksen videoneuvottelusovellukset ovat työelämässä arkipäivää, mutta niiden laadukas hyödyntäminen musiikin tarpeisiin vaatii enemmän teknologista perehtyneisyyttä kuin tavanomaisemmat kokoustilanteet. Alkukartoituskyselyiden kautta kävi selväksi, että tarvetta oli niin videoneuvottelusovellusten peruskoulutukselle kuin niiden edistyneemmällekin käytölle erilaisissa musiikillisissa tilanteissa. Matalan kynnyksen videoneuvottelusovelluksiin liittyen järjestettiin täten kolmen työpajan sarja kevättalvella 2022. Seuraavassa kerrataan koulutusten pääasialliset sisällöt sekä kohderyhmän kokemukset ja johtopäätökset.

Videoneuvottelusovellukset musiikinopetuksessa

Ensimmäiseksi järjestettiin peruskäyttökoulutus ”Videoneuvottelusovellukset musiikinopetuksessa” 16.2.2022. Työpajassa perehdyttiin Zoom-sovelluksen asetuksiin ja ominaisuuksiin, sekä käytiin Teams-asetukset läpi alustaan tulleiden musiikin kannalta merkittävien parannusten osalta. Läpi käytiin mm. kohinanvaimennukseen, automaattiseen tasonsäätöön, stereofoniaan, mikrofonivalintoihin, äänen jakamiseen sekä kaiunkumoukseen liittyviä asioita. Lisäksi käsiteltiin tekijänoikeuksia ja videoneuvottelun pedagogisia mahdollisuuksia. Etäkoulutuksissa oli mukana 59 osallistujaa. Kouluttajana toimi Matti Ruippo (TAMK). Palautteiden perusteella koulutukselle oli tarvetta:

Sain uutta tietoa Zoomin käytöstä. Suurimpana ahaa-elämyksenä musiikki- ja puhe-asetusten eroavaisuudet. Mahtavaa myös, että netistä löytyy hankkeen ja opettajan taholta tietoa, johon voi halutessaan palata.

Diginuottisovellusten yhteiskäyttö videoneuvottelusovellusten kanssa

Tämän jälkeen koulutuksia lähdettiin viemään soveltavampaan suuntaan ja hyödynnettiin diginuottisovellus-selvitystyön tuloksia työpajassa ”Diginuottisovellusten yhteiskäyttö videoneuvottelusovellusten kanssa” 16.3.2022. Tilaisuudessa demonstroitiin, miten merkintöjä tehdään ja jaetaan forScore- ja Newzik-diginuottisovelluksissa. Lisäksi käytiin läpi diginuottisovelluksen näkymän jakamista Zoom-, Teams- ja Google Meet -sovelluksissa. Näihin etätyöpajoihin osallistui kaikkiaan 41 musiikin ammattilaista. Työpajojen kouluttajana toimi Timo Korhonen (TurkuAMK) työparinaan Matti Ruippo (TAMK).

Useamman kameranäkymän käyttö videoneuvottelusovellus Zoomissa

Lopuksi musiikilliseen etätilanteeseen autettiin luomaan lisää ilmettä ja havainnollistamaan opetusta hyödyntämällä useampaa kameranäkymää työpajassa ”Useamman kameranäkymän käyttö videoneuvottelusovellus Zoomissa”. Näissä 6.4. järjestetyissä työpajoissa opeteltiin käyttämään yhdessä OBS- ja ChordieApp-sovelluksia yhdessä Zoom-videoneuvottelusovelluksen kanssa. Näistä työpajoista vastasi Juha Kujanpää (JAMK), ja työpajoihin osallistui yhteensä 37 musiikin ammattilaista.

Kynnys madaltui ottaa Zoom haltuun ja lisätä kännykkä toiseksi kameraksi. Aion harjoitella näitä taitoja jatkossa ja testailla useamman kameran käyttöä omassa opetuksessani.

Musiikin etätuottamisen työpajat

Musiikin tekijöille järjestettiin kaksi valtakunnallista työpajaa. Johdatus musiikin etätuottamiseen -työpajassa (7.4.2022) esiteltiin musiikin etätuottamiseen ja -tekemiseen liittyviä työtapoja ja sovelluksia, joilla musiikin tuottamisen tilanteista voidaan tehdä etänä yhtä luonnollisia kuin lähitilanteissa. Markkinoilla olevien ratkaisujen läpikäynnin lisäksi koulutuksessa päästiin seuraamaan esimerkkitilannetta musiikin etätuotannosta. Tähän työpajaan osallistui 30 osallistujaa.

Peruskoulutuksen jälkeen järjestettiin vielä syventävä etä-äänitys- ja -tuottamissessio 12.12.2022, johon otettiin mukaan sekä aktiivi- että passiiviosallistujia. Työpajan aikana saatiin aikaan etäyhteistyöperiaatteella toteutettu äänite tuottajan johdolla, joka kasasi nauhan etätuotantosession aikana tuotetusta materiaalista. Äänittäminen mukaili lähistudiotyöskentelyn periaatteita, mutta kaikki yhteistyö tapahtui verkon välityksellä.

Lähityöpajat musiikin esittäjille

Musiikin esittäjiä varten järjestettiin neljä ”Videokuvan ja äänen perusteet” lähityöpajaa hankkeen kaupungeissa tammi–helmikuussa 2023. Työpajoissa tutustuttiin videokuvan ja -äänen perusteisiin hyvälaatuista livestriimausta, etäopettamista ja videotallenteiden tekoa varten. Sisältöinä olivat ääni (puheen ja musiikin välittäminen yleisölle), videokuva (valaisu, kamerat, videomikserit sekä kaappauskortit) sekä striimaus (suoratoisto-ohjelmistot ja palvelut). Työpajoihin kutsuttiin Facebook-markkinoinnin, verkostojen, yhdistysten, sekä paikallisten musiikkikoulujen avulla muusikoita, joita osallistui Sami Sallisen (JAMK) toteuttamiin koulutuksiin yhteensä 44 kappaletta.

Loppuseminaari

Hankkeen loppuseminaari, TeknoDida-tapahtuma Oriveden Kampuksella 3.–5.2.2023, oli hankkeen koulutuksellinen huipennus ja yhteenveto. Loppuseminaarissa esiteltiin hankkeen tuloksia ja tuotoksia työpajojen muodossa, sekä tarjottiin myös paikalle kutsuttujen asiantuntijavieraiden aiheeseen liittyviä työpajoja ja puheenvuoroja. Valtakunnalliseen tapahtumaan osallistui kaikkiaan noin 90 musiikin ammattilaista ympäri Suomen. Loppuseminaarin päätteeksi MUSE-hanke arvioitiin julkisesti Otto Romanowskin, Kalev Tiitsin sekä Eero Linjaman toimesta.

Tutustu MUSE-hankkeen loppuseminaarin ohjelmaan: https://www.oomc.fi/teknodida/

Työpaketin vastuuorganisaatio

Tampereen ammattikorkeakoulu

Projektiryhmän jäsenet

Kalle Elkomaan artikkelit

Matti Ruipon artikkelit, ohjeet ja oppimateriaalit

Ruippo, M. (2019). LoLan käyttöopas, 1.5.0. Digisti yhdessä -hanke. (LoLa-sovelluksen version 1.5 suomenkielinen käyttöopas – käyttäjille, jotka käyttävät LoLa 1.5-versiota)

https://drive.google.com/file/d/1xgA8yBUcmlMyeF1k-i2kJ8wLzHItvTBO/view

Ruippo, M. (2021). LoLan käyttöopas, 2.0. MUSE-hanke. (LoLa-sovelluksen version 2.0 suomenkielinen käyttöopas)

Lataa PDF-tiedosto

Ruippo, M. (2021). Verkkokokousjärjestelmä musiikin etäopetuksessa. MUSE-hanke. (Zoom 5.8.1 -ohje)

Lataa PDF-tiedosto

Ruippo, M. (2021). Distansundervisning i musik. MUSE-hanke. (Zoom 5.8.1 guide, svensk översättning: Patrick Lax, Yrkeshögskolan Novia)

Lataa PDF-tiedosto

Ruippo, M. (2022). Verkkokokouksen ääni. (yleisimpien verkkokokousjärjestelmien ääniasetukset, oheislaitteet ja tekniset vaatimukset – erityisesti musiikkikäytössä)

Tutustu Prezi-esitykseen:
https://prezi.com/view/C6NndcPq6HAfhqGOaY2R/

Ruippo, M. (2022). Videon peruseditointi (ilmaisella) Clipchamp-editorilla. MUSE-hanke.

Lataa PDF-tiedosto

Työpaketti 5 – hankkeen liima ja dynamo

Työpaketti 5 toimi muita työpaketteja ja hankkeen kohderyhmiä yhdistävänä ja palvelevana viestinnällisenä dynamona. Työpaketista olivat päävastuussa JAMKista projektipäällikkö Nina Loimusalo-Lipiäinen sekä asiantuntija Sami Sallinen, mutta julkaisu- ja tiedonlevitystyöhön osallistuivat kaikki asiantuntijat erityisesti oman työpakettityönsä näkökulmista.

Verkkosivu ja julkaisut

Merkittävänä tiedonlevityksen foorumina toimi hankkeelle luotu sivustokokonaisuus (tämä sivusto osoitteessa www.oomc.fi/muse), joka sijaitsee Jyväskylän ammattikorkeakoulun ylläpitämässä Open Online Music Campus -verkkoportaalissa (osoitteessa www.oomc.fi). Kotisivulle syntyi hankkeen aikana yli 50 blogitekstiä, 8 teksti- tai videomuotoista oppimateriaalia, neljän kyselyn kyselyraportit sekä englanninkielinen hanke-esittely¹. Lisäksi kotisivulle koottiin aiheeseen liittyviä muiden tekemiä tutkimuksia ja opinnäytteitä², sekä kuratoitu videokirjasto muiden tuottamista AV-oppimateriaaleista, jotka koskevat musiikin etäopetusta, etäesittämistä ja etätuottamista³. Hankkeen jälkeen materiaalit jäävät kotisivulle, jossa musiikin ammattilaiset voivat palata hankkeessa tuotettuun tietoon julkaisujen ja yhteenvetosivujen kautta.

¹ https://www.oomc.fi/muse/tutustu-julkaisuihin/

² https://www.oomc.fi/muse/tutustu-tutkimuksiin/

³ https://www.oomc.fi/muse/tutustu-video-oppimateriaaliin/

Lähtötasoa selvittävät kyselyt

Työpakettiin kuului osallistujien lähtötason osaamisen selvittäminen kyselyn avulla. Kolme kyselyä luotiin hankkeen alussa, yksi kullekin kohderyhmälle; musiikin opettajille, musiikin esittäjille ja musiikin tekijöille. Lisäksi hankkeen loppupuolella kohdistettiin yhteinen kysely musiikin ammattilaisille video- ja striimausosaamisesta sekä niihin liittyvistä koulutustarpeista. Kyselyjen tarkoitus oli hankesuunnitelman mukaisesti suunnata hankkeen toimenpiteet tehokkaasti, tavoitteellisesti ja tuloksellisesti. Samalla kyselyjen avulla herätettiin kiinnostusta hankkeen toimenpiteitä kohtaan. Kyselyjen tulokset ohjasivat osin sekä työpakettien 1–3 julkaisuihin johtanutta kartoitus-, vertailu- ja testaustyötä että erityisesti työpaketti 4:n koulutuksia. Ne tuottivat myös yleisempää tietoa mm. musiikin etäopetuksen olosuhteista. Kyselyraportit löytyvät hankkeen julkaisusivulta¹, ja niiden tuloksia on avattu muutamassa blogikirjoituksessa².

¹ https://www.oomc.fi/muse/tutustu-julkaisuihin/#kyselyt

² https://www.oomc.fi/2021/12/opettajakyselyn-tulokset-musiikkikasvatuspaivilla/

² https://www.oomc.fi/2022/01/musiikin-etatuottamisen-kyselyn-tulokset/

² https://www.oomc.fi/2022/11/musiikin-ammattilaiset-tarvitsevat-video-ja-striimausosaamisen-koulutuksia/

Verkostot ja konferenssit

Julkaisuista, kyselyistä ja koulutuksista viestittiin kohderyhmille sosiaalisessa mediassa hankkeen Facebook-sivulla (https://www.facebook.com/musehanke/), sekä kohderyhmäläisten muodostamilla erikoistuneemmilla Facebook-kanavilla. Muita tiedonlevitysfoorumeita olivat hankkeen yhteistyökumppanit, omat verkostot, sekä musiikkialan järjestöt. Viestiä hankkeen julkaisuista ja koulutuksista vietiin myös suoraan sähköpostitse yhteensä noin viiteensataan oppilaitokseen ympäri Suomen. Tämän viestinnän kautta tavoitettiin musiikinopettajia ja työnantajatahoja valtakunnallisesti kaikilta koulutusasteilta sekä vapaasta sivistystyöstä.

Hankkeesta, sen tuloksista ja toimenpiteistä viestittiin myös useissa musiikkialan tapahtumissa ja konferensseissa, joiden kautta alan ammattilaisia tavoitettiin tehokkaasti ja hankkeen näkyvyys oli valtakunnallista, osin kansainvälistäkin. MUSE-hanke oli esillä seuraavissa konferensseissa ja tilaisuuksissa:

V valtakunnalliset musiikkikasvatuspäivät (Mukaan!) Tampereella 18.11.2021

MUSE-hanke esitteli opettajien kyselyn tuloksia posterinäyttelyssä.
Nina Loimusalo-Lipiäinen ja Sami Sallinen

Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät Turussa 11.11.2021

MUSE-hanke oli esillä konferenssissa luennolla ja demonstraatiolla reaaliaikaisesta yhteissoitosta LoLan välityksellä.
Sami Sallinen ja Timo Korhonen

Suomen musiikin, tanssin ja esittävän taiteen AMK-verkoston verkostotapaaminen 14.2.2022

MUSE-hanke toteutti LoLa-aiheisen alustuksen amk-verkoston hands-on-työpajoja varten.
Sami Sallinen

Valtakunnalliset Puhallinpäivät Jyväskylässä 18.3.2022

MUSE-hanke oli mukana luento–demonstraatiolla ”Reaaliaikainen yhteissoitto etänä; Matalan viiveen ratkaisut – Case LoLa”.
Sami Sallinen, Nina Loimusalo-Lipiäinen ja Timo Korhonen

Dig.Music-hankkeen (Online courses in higher music education institutions) työpajapäivät Helsingissä 15.6.2022

MUSE-hanke esitteli hanketta, hankkeen toimenpiteitä ja tuloksia kansainväliselle asiantuntevalle yleisölle.
Sami Sallinen

Musiikkikoulutuksen visio 2030 -webinaari (ViVa2030!) 25.8.2022

MUSE-hanke esillä oli Konservatorioliiton kutsumana; case-esittelyn aiheena ”Muse-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet musiikin etäopetukselle”.
Sami Sallinen

Networking Performance Art Production Workshop -konferenssi Tallinnassa 12.–14.9.2022

MUSE-hankkeella oli kaksi esitystä: Uli Kontu-Korhonen kertoi musiikillisen etäintervention testauksesta ja toteutuksesta SonoBus–Zoom-yhteydellä, ja Jussi Tuohino sekä Olli Estola demonstroivat etätuotantotilannetta Audiomovers-ratkaisun avulla.

New Time Music 2.0 -hankkeen seminaari Turussa 29.9.2022

MUSE-hankkeen asiantuntijat pitivät kansainväliselle yleisölle useita puheenvuoroja ja demonstraatioita liittyen mm. hankkeen yleisesittelyyn, etätuottamiseen, musiikilliseen etäinterventioon sekä monikameratekniikkaan.
Sami Sallinen, Juha Kujanpää, Uli Kontu-Korhonen ja Jussi Tuohino

Lue lisää (New Time Music 2.0): https://newtimemusic.eu/home2/

Mutes ry:n webinaari 25.10.2022

MUSE-hanke esitteli hanketta, sekä hankkeen toimenpiteitä, julkaisuja, koulutuksia ja tuloksia musiikinteorian ja säveltapailun opettajille.
Sami Sallinen

TeknoDida ja MUSE-hankkeen loppuseminaari Orivedellä 3.–5.2.2023

MUSE-hankkeen loppuseminaari järjestettiin Oriveden Kampuksella TeknoDida-tapahtuman yhteydessä. Tapahtumassa esiteltiin hankkeen tuloksia ja musiikkiteknologian tulevaisuuden näkymiä mm. käytännönläheisten työpajojen sekä tulevaisuusorientoituneiden puheenvuorojen muodossa. Tapahtuma keräsi paikalle lähes sata musiikkiteknologiasta kiinnostunutta musiikin ammattilaista, joten loppuseminaarin myötä hankkeen vaikuttavuus ja toimenpiteiden juurruttaminen saivat arvoisensa huipennuksen. Tilaisuuden sisältöjen kiinnostavuudesta kertoi myös, että monet työnantajatahot tukivat työntekijöidensä osallistumista tilaisuuteen.

Lue lisää (TeknoDida): https://www.oomc.fi/teknodida/

Palaute ja jatkotoimenpiteet

Koulutusten osuvuutta ja niiden aikaansaamaa osaamistason muutosta osana juurrutustoimia mitattiin palautekyselyin koulutusten jälkeen. Kokonaisuudessaan arvio koulutusten onnistumisesta oli erittäin myönteinen, ja koulutusten katsottiin lisänneen hyvin musiikin ammattilaisten valmiuksia ottaa uusia etäratkaisuja käyttöön. Tämä haltuunotto tulee jatkumaan kotisivun julkaisujen avulla myös hankkeen jälkeen.

Amk-verkostossa virisi ideoita erilaisista etäyhteistoiminnan muodoista sekä toiveesta organisoida ja juurruttaa jatkossa mm. LoLa-yhteistyötä järjestelmällisemmin osaksi verkoston yhteistä toimintaa. Hankkeen kokemusten ja verkostossa karttuneen asiantuntemuksen avulla systemaattisempi yhteistyö on mahdollista. Hankkeen kokemusten myötä keskusteltiin myös yhteistoimintamalleista, joissa teknologista infraa ja osaamista jaettaisiin myös muiden koulutusorganisaatioiden, kuten esimerkiksi musiikin 2. asteen koulutuksen kanssa.

Työpaketin vastuuorganisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Projektiryhmän jäsenet

Nina Loimusalo-Lipiäisen ja Sami Sallisen raportit, ohjeet ja oppimateriaalit

Loimusalo-Lipiäinen, N. & Sallinen, S. (2021). Etäratkaisut suomalaisessa musiikinopetuksessa – MUSE-hankkeen opettajakyselyn tuloksia. (V valtakunnallisilla musiikkikasvatuspäivillä esitelty posteri)

Lataa PDF-tiedosto (2 MB)

Loimusalo-Lipiäinen, N. & Sallinen, S. (2021). Musiikinopetuksen etäratkaisut Suomessa – MUSE-hankkeen opettajakyselyn määrälliset tulokset. (kaikki määrälliset kyselytulokset)

Lataa PDF-tiedosto (278 KB)

Loimusalo-Lipiäinen, N. (2022). Kysely video- ja striimausosaamisen koulutustarpeista musiikin ammattilaisille – perusraportti.

Lataa PDF-tiedosto (388 KB)

Loimusalo-Lipiäinen, N. (2022). Laadullisia tuloksia pedagogisiin ja vuorovaikutuksellisiin ratkaisuihin liittyen – MUSE-hankkeen opettajakyselyn tuloksia.

Lataa PDF-tiedosto (267 KB)

Sallinen, S. (2022). Johdanto LoLa-järjestelmään. MUSE-hanke. (päivitetty 31.3.3022)

Lataa PDF-tiedosto

For an introduction to the MUSE project (and an interim report on project progress), please see Sami Sallinen’s presentation at the Dig.Music project workshop/seminar on the 15th of June, 2022 at Metropolia University of Applied Sciences in Helsinki, Finland:

Download PDF (2 MB)

Muiden raportit, ohjeet ja oppimateriaalit

Tuohino, J. (2022). Musiikin etätuottamisen ratkaisut Suomessa – perusraportti.

Lataa PDF-tiedosto (1 MB)

Wahlgren, O. (2021). Ohje Turun ammattikorkeakoulun LoLa-järjestelmän kytkemiseen. MUSE-hanke.

Lataa PDF-tiedosto