Kenraalibassoon on olemassa useita suomenkielisiä oppikirjoja, joista mainittakoon:
- Jorma Kontunen: Harmonia 1 – Kenraalibasso
- Matti Murto: Soivat soinnut
- Wegelius-Linnala: Kenraalibasso
Voit käyttää näistä mitä tahansa tehtävien tekemiseen ja harjoitteluun. Alla lyhyet ohjeet/säännöt tekemiseen, jotka kannattaa vaikka tulostaa tekemisen oheen. Näihin ohjeisiin liittyvät nuottiesimerkit ja tarkemman tekstin löydät esim. yllä mainitusta Kontusen kirjasta. Voit myös harjoitella kirjoittamalla kyseisen kirjan soittotehtäviä.
Tutustu ensin näiden linkkien sisältöön:
Uta.fi (Kaikki mitä olet halunnut tietää kenraalibassosta)
Siba.fi (stemmoista sointuihin)
Siba.fi (äänenkuljetusperiaatteet)
Yleiset periaatteet
- AHDAS asettelu: S:n ja T:n väli 8 tai alle; HAJALLINEN asettelu: S.n ja T:n väli 8 tai yli. Tyypillisesti ahtaassa on kolme ääntä diskanttiavaimella ja hajallisessa kaksi ääntä diskantissa ja toiset kaksi bassoavaimella.
- huom. Teorian perusteissa keskitytään pelkästään ahtaaseen asetteluun.
- Äänet viedään lähimpiin mahdollisiin säveliin ja sointujen yhteiset sävelet pidetään paikallaan (sidotaan), jos on kaksi mahdollisuutta sitoa, sido lähtökohtaisesti alempi.
- Vältä kaikkien äänten samansuuntaista liikettä, sallittu kuitenkin tarvittaessa mikäli ei tee virhettä.
- Harmoniakulku alkaa joko oktaaviasemassa (soinnun pohjasävel ylimpänä), terssiasemassa (soinnun terssi ylimpänä) tai kvinttiasemassa (soinnun kvintti ylimpänä). Tehtävä päätetään oktaaviasemaan.
- Sävellajin johtosävel tulisi aina kuljettaa perussävelelle, poikkeuksena duurin väliääni.
Kiellot:
- Rinnakkaiset oktaavit tai kvintit ovat kiellettyjä.
- Peitetyt rinnakkaiset (ks. nuottiesim.) ovat kiellettyjä, jos sopraano hyppää ko. kulussa.
- Ylinousevat ja vähennetyt intervallit samassa äänessä (vaakasuorasti) eri sointuasteeseen siirryttäessä (yleisin virhe Y2), vähennetty alaspäin sallittu.
- Suuremmat hypyt kuin 5 samassa äänessä.
- Johtosävelen kaksinnus kielletty (mm. johtaa rinnakkaisvirheeseen).
Pohjamuotoiset kolmisoinnut
Pohjamuotoisissa soinnuissa kaksinnetaan pääsääntöisesti pohjasävel, eli sointuun tulevat sävelet ovat: 2×1, 3, 5; loppusoinnussa jää kuitenkin äänenkuljetuksesta johtuen usein kvintti pois: 3×1, 3
Dissonoivat kolmisoinnut ovat poikkeus ylläolevaan:
- VII:n terssi kaksinnetaan, seuraavaan I:een 2×1, 2×3
- mollin II ja mollin III: kaksinnus yleensä normaalisti (pohjasävel), mutta myös terssin kaksinnus mahdollinen
Vierekkäisillä asteilla, kuten esim. IV-V ei ole yhteisiä säveliä, periaatteena tällöin aina vastaliike 3/1, eli kaikki bassoa vastaan.
Harjoituksia
Tee Kontusen kirjan tehtävät 6-8 ja 11 sekä 20-21 ja 25
Duurissa vain II – V yhdistetään vastaliikkeellä 3/1, jos II aste terssiasemassa (kaikki bassoa vastaan)
Mollissa II – V yhdistetään aina asemasta riippumatta vastaliikkeellä 3/1
Duurissa V – VI yhdistetään 2/2, jos V aste terssiasemassa, VI:een tulee 1, 2×3, 5 (toisinpäin VI-V duurissa vastaliike)
Mollissa V- VI aina asemasta riippumatta 2/2; toisinpäin VI-V mollissa VI:een tulee 2×3
- Molempiin pätee periaate: muille äänille vastaliike, mutta johtosävel ylös
Harjoituksia
Tee Kontusen kirjan tehtävät 32-36
Kolmisointujen käännökset
Sekstisointu
Periaatteellisesti sekstisoinnussa ei kaksinneta bassoa (soinnun terssi), vaan pohjasävel tai kvintti
Poikkeukset basson kaksinnukseen
- Jos peräkkäin 6-sointuja, joka toisessa täytyy kaksintaa basso, jos valittavissa mihin niin miel. heikolle
- Dissonoivissa 6-soinnuissa kaksinnetaan yleensä basso (soinnun terssi); tällaisia ovat VII 6, mollin II 6 tai mollin III 6
- Murtosointukulussa (basso liikkuu soinnun säveliä pitkin) 6-soinnun basso voidaan kaksintaa
Lisäksi jos II 6 :n seuraa kadenssi I 6/4 – V – I, voidaan siinä kaksintaa basso
Kvarttisekstisointu
- Basson sävel (soinnun kvintti) kaksinnetaan aina
- vältä hyppääviä ääniä soinnun molemmin puolin (poikk. kadenssi)
Harjoituksia
Tee Kontusen kirjan tehtävät 46-49
Tee Kontusen kirjan tehtävät 62-65 sekä 68-70
Nelisoinnut
- Soinnussa neljä eri säveltä, kaksinnusta ei tarvita. Pohjamuotoisesta 7-soinnusta voi kuitenkin jäädä kvintti pois, jolloin tilalle toinen pohjasävel
- Septimi valmistetaan aina kun voidaan, eli sidotaan edell. soinnusta joko 7-sävel tai pohjasävel, puolivalmistuksessa septimi-intervalliin tullaan askelein
- 7-soinnun käännöksessä ( 6/5 , 4/3 tai 2 ) oltava kaikki neljä eri säveltä
Purkaminen
- 7-sävel laskee jatkossa sekunnilla alaspäin
- V 7 :n purkaminen: johtosävel nousee, septimisävel laskee, kvintti useimmiten laskee
- VII 7 :n tai sen käännöksen purkamisessa I:een tulee kaksi terssiä (eli 1, 2×3, 5), mutta myös vastaliikkeinen purkaus (3/1) on mahdollista, ellei synny rinnakkaiskvinttiä
- Jos pohjamuotoisessa VII 7: ssa kvintti jää pois tilalle tulee kaksi terssiä
- Pohjamuotoiset 7-soinnut peräkkäin: joka toisesta soinnusta kvintti jää pois
Purkamisen vapautukset
- 7-sävel voi pysyä paikallaan seuraavaan sointuun yhteisenä sävelenä, purkautuu yleensä myöhemmin alaspäin
- ”Basson ryöstö” = seuraavan soinnun basso ottaa 7-sävelen purkaussävelen (tällöin 7 voi jatkaa vapaasti myös ylöspäin)
Harjoituksia
Tee Kontusen kirjan tehtävät 89-93
Tee Kontusen kirjan tehtävät 104-107
Tee Kontusen kirjan tehtävät 118-121
Noonisointu (vain V)
- Viisi säveltä; kvintti jätetään pois, mutta 7 oltava mukana
- 9-sävel puretaan sekunnilla alaspäin, kuten 7
Harjoituksia
Tee Kontusen kirjan tehtävät 130-132
Pidätykset
- Purkaussävel ei saa esiintyä samanaikaisesti pidätyssävelen kanssa muualla, kuin bassossa
- Yksi pidätys puretaan sekunnilla alaspäin
- Kaksoispidätyksessä molemmat liikkuvat alaspäin (tersseinä tai seksteinä) tai jakautuen eri suuntiin (usein kadenssissa)
- Kolmoispidätys (vain kadenssi) puretaan V 7 -soinnun säntäjen mukaan
Pidätysten numeroinnista: Pidätysnumerot lasketaan joko basson sävelestä tai soinnun pohjasävelestä. Jos pidätys lasketaan bassosta, niin kannattaa seurata tarkkaan annettua numerointia bassosta lukien. Jos taas kenraalibassossa on annettu vain merkit + – , tarkoittaa se sitä, että täytyy keksiä kohtaan sopiva pidätys (yleensä soinnun pohjasävelestä laskien)
Harjoituksia
Tee Kontusen kirjan tehtävät 149-151 ja 160-163
Muunnesoinnut
- Muunnesäveltä ei saa kaksintaa, koska sillä on useimmiten johtosävelinen luonne (poikk. N 6)
- Yleisin muunnesointu on välidominantti, välidominantin purkamisohjeet ovat samat kuin vastaavalla sävellajin omalla dominanttiluonteisella soinnulla
- N6 -soinnun kuljetus toimii samoin, kuin mollin II 6 :n kuljetus V sointuun
- Vältä poikkitelaa; sallittuja versioita poikkitelasta ovat kuitenkin a) askeleina vastakkain liikkuvat äänet sekä b) versio, jossa jälkimmäinen poikkitelan sävelistä (basso) on johtosävelluonteinen (ks.esim.). Samassa änessä voidaan tehdä kromaattinen muunnos (ei poikkitela)
Harjoituksia
Tee Kontusen kirjan tehtävät 187-190 ja 192