Sävellaji
Asteikko voidaan aloittaa miltä tahansa kahdestatoista eri sävelestä (vrt. pianon valkoiset ja mustat koskettimet). Toisin sanoen, mikä tahansa sävel voi olla asteikon ns. tonaalinen keskus ja samalla sävellajin nimi. Korottamalla tai alentamalla säveliä, huolehditaan siitä, että asteikon rakenne (ts. sävelten intervallisuhteet) säilyy oikeana, kun asteikon alkukohtaa (sävellaji) vaihdetaan. Nuottiviivaston viivat ja välit esittävät C-duuri asteikon sävelten paikkoja (vrt. pianon valkoiset koskettimet). Korotus- (sharp) ja alennusmerkeillä (flat) osoitetaan nuottiviivastolla, mitkä sävelet täytyy muuntaa, kun asteikon alkusävel, eli tonaalinen keskus on jokin muu kuin sävel C.
Siba.fi (sävellaji ja asteikko)
Etumerkintä
Etumerkinnällä tarkoitetaan sitä, että korotettavat tai alennettavat sävelet merkitään nuottiviivastoon alkuun. Ne kertovat ko. sävellajin ja ovat voimassa koko teoksen ajan.
Musictheory.net (key signatures)
Musictheory.net (key signature calculation)
Harjoituksia
Musictheory.net (key signature identification)
Musictheory.net (key signature construction)
Kvinttiympyrä
Kvinttiympyrä on hyvä apuväline sävellajien tunnistamiseen ja muistamiseen, joten se on syytä opetella kunnolla. Kvinttiympyrä etenee nimensämukaisesti aina kvintin eteenpäin seuraavaan sävellajiin. C-duurista, jossa ei ole etumerkkejä, edetään kvintti ylöspäin, pääsemme G-duuriin. G-duurissa on siis yksi ylennys, joka on G-duurin 7. sävel Fis (F#). Siitä kvintti ylöspäin päädymme D-duuriin, jossa on kaksi ylennystä jne…
musicnotes.com (circle of fifths)
Transponointi
Sävellaji ja asteikko voidaan kokonaisuudessaan nostaa tai laskea eli transponoida. Transponoinnilla saadaan sävellaji sopivalle korkeudelle esimerkiksi laulajan äänialan kannalta.