Kolmimuunteisuus tarkoittaa esitystapaa (tai artikulaatiota), jossa tavallisimmin neljäsosaiskun sisältämät peräkkäiset kahdeksasosanuotit soitetaan (lauletaan) siten, että ensimmäinen on kestoltaan puolet pitempi kuin jälkimmäinen (2:1). Isku ajatellaan siis trioliksi, jossa kaksi ensimmäistä kahdeksasosaa on sidottu yhteen. Käytännön soittotilanteessa kolmimuunteisten kahdeksasosien kestollinen suhde kuitenkin vaihtelee jonkin verran esim. kappaleen tempon ja tyylin mukaan.