Harjoitusvideon toteuttaminen 5-7-vuotiaiden lasten soitinryhmälle
Syksyllä käynnistyneen 5-7-vuotiaiden soitinryhmän lapset ovat osallistuneet musiikkileikkikoulutunneilleni jo useamman vuoden ajan. Perhe- ja leikkiryhmissä on aikaisemmin luotu valmiuksia aloittaa tavoitteellisempi musiikkiharrastus, johon liittyy oman soittimen hankkiminen sekä ryhmämuotoiseen musiikinopetukseen osallistuminen. Soitinryhmässä korostuvat musiikkileikkikoulun monipuoliset työtavat, kuten laulaminen, soittaminen, liikkuminen ja kuuntelu sekä musiikin integroiminen muihin taiteen osa-alueisiin. Omalla soittimella harjoittelusta yhdessä muiden kanssa tulee lasten kasvaessa keskeisin osa tunnin kulkua.
Perheiden kanssa tehtävän yhteistyön ja kotiharjoittelun tukemiseksi päätin toteuttaa harjoitusvideon. Lapset ovat oppineet vaihtamaan D- ja A-duurisointua laulun säestyksen aikana jo melko sujuvasti ennen joulua. Sävelsin yksinkertaisen harjoitusmelodian, joka vahvistaa opittua taitoa ja jossa on runsaasti hyödyllistä toistoa.
Sävellyksen synty
Laulussa on samalla sekä musiikkiliikuntaan kannustava että yleisemmin opettavainen sanoitus, joka liittyy muskarijaksomme talviteemaan. Pakkasjumppa sai lapsilta jo ensimmäisellä harjoituskerralla hyvän vastaanoton. Kaikki pääsivät mukaan lauluun ja leikkiin sekä rohkeaan säestyssoittoon. Ryhmässä oli innostunut tunnelma ja isommat lapset näyttivät vahvaa esimerkkiä nuoremmille osallistujille, jotka vielä hapuilivat sointujen oikea-aikaista kohdentamista. Minulle on erityisen tärkeää, että vaalin tunneillani yhteissoiton iloa ja että ketään ei jätetä yksin harjoittelun haasteissa. Musiikilla on mahdollisuus rohkaista vuorovaikutukselliseen toimintaan, jossa kaikki voivat kokea tasa-arvoa ja onnistumisen iloa (Kaikkonen, M. & al. 2020, 12-13).
Laulun harjoittelua
Pidimme ensimmäisellä tunnilla kanteleet piirimuodossa lattialla, jolloin pystyin läheisessä vuorovaikutuksessa varmistamaan, että kaikki ovat mukana ja soittavat samassa tempossa. Harjoittelimme laulun ensin musiikkiliikunnan ja kuuntelun kautta eläytyen pianosäestyksellä, minkä jälkeen korvakuulolta opittuun lauluun oli luontevaa liittää tutut sointusäestykset mallioppimisen kautta.
Lapset ovat oppineet sekä roomalaiset numeromerkinnät (ykkössointu ja viitossointu) että sormilla näyttämäni numeromerkit. Toisaalta olemme puhuneet myös mansikka- ja mustikkasoinnusta, joihin halusin nyt opettaa lisäksi vapaan säestyksen duurimerkit (A ja D) tuttujen värikoodien avulla. Tähän liittyen ajattelin, että olisi mukavaa, että perheet innostuisivat harjoittelemaan yhdessä lasten kanssa monille tutummilla vapaan säestyksen sointumerkeillä. Vanhemmat saattavat osata soittaa sointuja esimerkiksi kitaralla tai pianolla. Video voisi innostaa perheitä harjoittelemaan soittoa yhdessä. Ajattelen Suzukin tavoin, että vanhempia täytyisi kannustaa vahvasti mukaan, jotta lapsen musiikki-innostus säilyisi ja kehittyisi edelleen. Ympäristön tuella ja riittävällä toistolla on mahdollisuus oppia musiikkia äidinkielen tavoin (Hongisto-Åberg, M. & al. 1998, 191-192).
Lapsen itsenäinenkin harjoittelu parantuu uskoakseni huomattavasti harjoitteluvideon avulla. Laulun melko reipas tempo vaatii lapsilta keskittymistä, mutta lumiukkoanimaatiot koukuttavat ja kannustavat jatkaan soittoa. Soinnut näkyvät tavutettujen laulun sanojen yläpuolella hieman etuajassa, jotta lapset ehtisivät orientoitua selkeästi kuultavaan soinnunvaihtoon. Video tukee vahvasti jo lukemaan oppineiden lasten kielellistä harjoittelua, mutta mahdollistaa sointujen väreillä ja animaatioilla myös niiden lasten oppimisen ilon, jotka eivät vielä osaa lukea tavutettuja sanoja. Vanhempia tarvitaan kotona mukaan laulamaan laulun sanoja lasten soitonharjoittelun tukena. Uskoisin, että tähän ei tarvitse erikseen kannustaa, kun olen esittellyt hilpeän videon vanhemmille (Hakamo, M-L, 2011, 58-59).
Koettua ja opittua
YAMK-opintoni ovat tähän mennessä rohkaisseet minua uudistumaan omassa musiikkileikkikoulutoiminnassani. Animoidun videon toteuttaminen Canva-sovelluksella oli kuitenkin hyvin työlästä ja vaati paljon tarkkuutta. Haasteellisinta oli sointumerkkien vaihdosten sovittaminen sanoituksen ja sähköpianolla soittamani ja Cakewalk Sonarilla äänittämäni ja käsittelemäni melodian rytmiin sopiviksi. Tällaisten harjoitusvideoiden toteuttamiseen voisi olla olemassa tehokkaampia ja yksinkertaisempiakin toteutustapoja, ehkä jopa tarkoitukseen suoraan sopivia valmiita sovelluksia. Nyt olen kuitenkin tyytyväinen, että sain laittaa videon jakoon musiikkileikkikouluni (https://www.jokelanmusiikkileikkikoulu.fi) some-tilillä (https://www.facebook.com/p/Jokelan-musiikkileikkikoulu-100057832376245/?locale=fi_FI). Olen lisäksi saanut päiväkodissa työskenteleviltä ihmisiltä kommentteja, että melodia tarttuu hyvin mieleen ja on toimiva erilaisten lapsiryhmien parissa varsinkin ulkona pakkassäässä.
Lähteet
Hongisto-Åberg, M., Lindeberg-Piiroinen, A. & Mäkinen L. 1994. Musiikki varhaiskasvatuksessa. Espoo: Fazer Musiikki.
Kaikkonen, M., Salo, J., Vannasmaa P., Mäki M. 2020. Mahtava musiikki. Opas tasa-arvoiseen ja motivoivaan musiikinopetukseen. Turenki: Opike.
Hakamo, M-L. 2011. Puhekuplia. Lapsen puheen ja kielellisen tietoisuuden kehittäminen. Saarijärvi: Lasten Keskus.