Seuraavilla englanninkielisillä sivuilla esitetyt sointujen merkintätavat poikkeavat meillä yleisesti käytössä olevista merkintätavoista. Lisäksi pop/jazz -musiikissa on yleisesti käytössä nk. reaalisointu (A7) – eli pohjasävelmerkintä, kun taas klassisen musiikin piirissä on totuttu käyttämään esim. sointuastemerkintää tai kenraalibassomerkintää.
Kolmisoinnut (triads)
Kolmisoinnut muodostuvat kolmesta sävelestä, soinnun pohjasävelestä, terssistä ja kvintistä. Eli, pohjasävelestä (1) lukien, sointuun kuuluvat lisäksi asteikon 3. ja 5. sävel (1-3-5). Seuraavassa esitetään kolmisointujen rakenne ja eri variaatiot.
Sanastoa:
- sointu (chord)
- Kolmisointu (triad)
- Duuri (major)
- Molli (minor)
- Ylinouseva (augmented)
- Vähennetty (diminished)
- Soinnun käännös (inversion)
- Soinnun perus- eli pohjamuoto (root position)
*Näissä tehtävissä ympyröidyt numerot tarkoittavat puolisävelaskelten lukumäärää pohjasävelestä lukien.
*Merkintöjen selitteet: m=minor=molli, M=major=duuri, d=diminished=vähennetty, A=augmented=ylinouseva
Kolmisointutyypit Musictheory.net (introduction to chords)
Kolmisointujen käännökset Musictheory.net (triad inversions)
Diatoniset kolmisoinnut (asteikolle rakentuvien sointujen laadut sointuasteittain): duuri, luonnollinen molli, harmoninen molli, melodinen molli Musictheory.net (diatonic triads)
Harjoituksia
Musictheory.net (chord identification)
Musictheory.net (chord construction)
Tonesavvy.com (chord identificaton) Sointujen tunnistamisharjoittelu/itsereflektio osumatarkkuuden perusteella (prosentit).
Nelisoinnut
Nelisoinnut poikkeavat kolmisoinnuista siten, että niissä on mukana soinnun septimi (7), eli pohjasävelestä lukien asteikon 7. sävel. Seuraavassa esitetään nelisointujen rakenne ja eri variaatiot.
Sanastoa:
- septimisointu (seventh chord)
- dominanttiseptimisointu “seiska” (7) (dominant seventh chord)
- majseptimisointu, “maiseiska” (maj7) (major seventh chord)
- molliseptimisointu, “molliseiska” (m7) (minor seventh chord)
- puolidimi (m7b5) (half-diminished seventh chord)
- vähennetty septimisointu, “dimi” (dim7) (diminished seventh chord)
- mollimajseptimisointu, “mollimaiseiska” (mmaj7) (minor-major seventh chord)
- ylinouseva maiseptimisointu, “maiseiska risti viis” (maj7#5) (augmented-major seventh chord)
- ylinouseva septimisointu, “seiska risti viis” (7#5) (augmented seventh chord)
7, maj7, m7b5, dim7 Musictheory.net (seventh chords)
mmaj7, maj7#5, 7#5 Musictheory.net (more seventh chords)
Nelisointujen käännökset Musictheory.net (seventh chord inversions)
Diatoniset nelisoinnut (asteikolle rakentuvien sointujen laadut sointuasteittain): duuri, luonnollinen molli, harmoninen molli, melodinen molli Musictheory.net (diatonic seventh chords)
Harjoituksia
Musictheory.net (chord identification)
Musictheory.net (chord construction)
Tonesavvy.com (chord identification) customoi itsellesi haluamasi nelisoinnut tunnistusharjoitus valitsemalla sopivat nelisoinnut valikosta.
Ahdas ja hajallinen asettelu
Hajasävelet
Hajasäveliksi kutsutaan säveliä, joita ei lueta sointuihin kuuluviksi. Yleensä ne purkautuvat sointusäveliin asteittaisella liikkeellä. Hajasäveliä käytetään melodian koristelussa. Yleisimmät hajasävelet on listattu alla ja linkeistä löydät hajasävelistä tarkemmin.
- ennakkosävel
- sivusävel
- vaihtosävel
- lomasävel
Oktaavia laajemmat soinnut
Jos halutaan sointuihin sävyjä, voidaan sointuja laajentaa lisäsävelillä 9, 11 ja 13.
ruippo.fi (sointujen värittäminen)
theseus.fi (Erkki Koivisto, sointumerkit tutuiksi) Sivun 18 kappaleesta 4.3 alkaen käsitellään oktaavia laajempia sointuja
Muunnesoinnut
Muunnesoinnuksi kutsutaan sointua, jossa on ainakin yksi sävellajiin kuulumaton sävel. Muunnesoinnut voidaan jakaa modaalisiin muunnesointuihin ja lainamuunnesointuihin. Lisäksi ylinousevat sekstisoinnut ovat modaalisesti muunnettuja välidominanttisointuja.
Yleisimmät muunnesoinnut
uta.fi (modaaliset muunnesoinnut)
wikipedia.org (napolilainen sekstisointu)
siba.fi (ylinousevat sekstisoinnut)