Sointuprogressiot ja muoto

Sävellyksen tai kappaleen muoto

Niin populaarimusiikissa kuin klassisessa musiikissa sävellyksillä ja kappaleilla on muoto eli rakenne. Muoto tarkoittaa musiikin eri osia, jotka muodostavat tietyn rakenteellisen kokonaisuuden.

Helsinginkaupunginorkesteri.fi (muoto)

Yleisiä muotoja klassisessa musiikissa

Pop/jazz musiikissa käytetään yleensä seuraavia nimityksiä kappaleen osista.

  • Intro = kappaleen alussa oleva ns. esittelyosa
  • Säe (A-osa) = kappaleen osa, jossa laulu tai muu päämelodia alkaa, ja jossa tarinaa viedään eteenpäin
  • Bridge = Prechorus eli säkeen jälkeen kertosäkeeseen johdatteleva osa (tätä ei ole kaikissa kappaleissa)
  • Interlude = kertosäkeen jälkeen tuleva välisoitto, joka on usein intron kaltainen
  • Kertosäe (B-osa) = kertsi tai chorus, jota nimensä mukaisesti kerrataan useita kertoja kappaleen aikana
  • C-osa = Kappaleen loppupuolella esiintyvä osa, jonka tarkoituksena on viedä kappaleen tunnelma hetkeksi toisaalle. Usein myös soolo-osana (tätäkään ei aina esiinny kaikissa kappaleissa)
  • Outro = kappaleen lopussa oleva

rockway.fi (kappaleiden osat)

Muita yleisiä muotoja pop/jazz -kappaleissa.

Sointuprogressio

Sointuprogressio eli sointukulku tarkoittaa sitä, että joukko sointuja soitetaan ennalta määrätyssä järjestyksessä.

wikipedia.org (sointukulku)

Yleisimmät sointuprogressiot

Seuraavassa koottuna yleisimpiä sointuprogressioita, joita yhdistelemällä voi saada lukemattoman määrän variaatioita. Sointuprogressiot on syytä opetella teoriassa, soittamalla kuunnellen ja käytäntöön soveltaen, jolloin ne siirtyvät osaksi omaa käytännön musiikin ymmärtämistä ja tekemistä.

Duurissa:

I                    V                   I

Cmaj7           G7                 Cmaj7

 

I                    IV                  V                   I

Cmaj7           Fmaj7           G7                 Cmaj7

 

I                    II                   V                   I

Cmaj7           Dm7             G7                 Cmaj7

 

II                   V                   I

Dm7             G7                 Cmaj7

 

III                  VI                  II                   V                   I

Em7              Am7              Dm7             G7                 Cmaj7

 

Diatoninen kvinttikierto duurissa

I            IV         VII             III        VI        II        V         I

Cma7    Fmaj7   Hm7(b5)    Em7     Am7     Dm7    G7      Cmaj7

 

Mollissa:

I                    V                   I

Cm                G7                 Cm

 

I                    IV               V                   I

Cm                Fm                G7                 Cm

 

II                 V                   I

Dm7(b5)     G7                 Cm

 

Im7               bIIImaj         bVImaj         IIm7(b5)     V7b9            Im7 (luonn. mi)

Cm7               Ebmaj7            Abmaj7            Dm7(b5)        G7(b9)          Cm7

 

Diatoninen kvinttikierto mollissa

Im7     IVm7     bVII7     bIIImaj7     bVImaj7     IIm7(b5)     V7     Im7 (luonn. mi)

Cm7     Fm7         Bb7          Ebmaj7         Abmaj7          Dm7(b5)        G7     Cm7

 

Duurissa yleisimpiä mollin lainasointuja:

I                    IV                  IVm7            I                    (I V7/IV IV IVm I)

Cmaj7           Fmaj7           Fmi7            Cmaj7

 

I                    bIIImaj         bVImaj         IIm7(b5)     V7(b9)         I

Cmaj7           Ebmaj7         Abmaj7        Dm7(b5)      G7(b9)         Cmaj7

 

I                    bIIImaj         bIImaj          I

Cmaj7           Ebmaj7        Dbmaj7       Cmaj7    (Fryygiset lainasoinnut)

 

I                    bVI                bVII              I

Cmaj7           Ab                 Bb                 Cmaj7  (luonn. mi:  ns. ”sankarikadenssi”)

 

I                    IV7                I

Cmaj7           F7                 Cmaj7           (mel. mi: ”blues IV”)

 

IVm7            bVII7            I                    (relatiivinen II – V / bIII)

Fm7            Bb7              Cmaj7           (luonnollinen molli: ”Back-door” kadenssi)

 

#IVm7(b5)     VII7              I                    (relat II –V/ III)

F#m7(b5)     H7              Cmaj7           (Em harm: ”Back-door” kandessi)

 

Välidominantteihin pohjautuvia progressioita:

I                    I7/IV            IV

Cmaj7           C7                 Fmaj7

 

I                    V7/II            V7/V             V                   I

Cmaj7           A7                 D7                 G7                 Cmaj7

 

I                    V7/VI           V7/II            V7/V             V7                 I

Cmaj7           E7                 A7               D7               G7                 Cmaj7

Välidominanteille voi myös muodostaa kombinaatioita, joissa dominanttisointu korvataan sen tritonussubstituutiosoinnulla esim. E7 – Eb7 – D7 – Db7 – Cmaj7 Näin saadaan aikaan kromaattisesti laskeva bassolinja

Dominanttisoinnuille voi myös muodostaa II-V progressioita:

  • Hm7(b5) – E7 – Em7 – A7 – Am7 – D7 – Dm7 – G7 – Cmaj7

 

Blues:

12- tahdin kierto (F)

||F7         |Bb7       |F7         |F7       |

|Bb7        |Bb7       |F7         |F7       |

|C7          |Bb7       |F7         |C7       ||

 

12- tahdin kierto (F) bebop

||F7         |Bb7         |F7           |Cm7         F7   |

|Bb7        |Hdim7   |F7            |Am7(b5) D7) |

|Gm7      |C7           |F7    D7   |G7            C7   ||

 

IIm7             bII7              I                    ”tritonus-substitution”

Dm7             Db7              Cmaj7

korvaparantola (yleisiä kiertoja) esimerkkibiisejä yleisimpiin sointukulkuihin

Kadenssi- eli lopuketyypit

wikipedia.org (kadenssi)

Uta.fi (kadenssi- eli lopuketyypit)

Erilaisia II-V-I kadensseja